Käytän opiskeluun oikeastaan ainoastaan yhteistyönä saamaani Mafynettiä, joka on tabletissa oleva valmennuskurssi. Lisää voitte lukea aikaisemmasta postauksesta täältä. Luen siis tänä vuonna hyvin vähän kirjoista, mutta silti pöydältä löytyy niitä iso pino varmuuden varalle. Minulta löytyy kaikki lukiokirjat fysiikasta, biologiasta sekä kemiasta. Biologiasta BIOS -kirjasarja, Fysiikasta Sanomapron Fysiikka ja kemiasta Mooli -kirjasarja. Lisäksi kertauskirjat ylppäreitä varten niin fysiikasta kun biologiasta.  Käytänkin siis etenkin fysiikan ja kemian kirjoja vain silloin kun eteen tulee asia, jota en meinaa ymmärtää tai oppia. 

Minulta löytyy myös ekalta hakukerralta eli edelliseltä vuodelta Valmennuskeskuksen lääkiskirjat sekä Epionen vanhat kirjat, jotka sain ystävältäni lainaan myöskin ekaa hakukertaa varten. Epionen kirjoja en ole tainut avata kun yhden kerran jotain bilsan asiaa syventäessä, mutta Valmennuskeskuksen kirjoja olen lueskellut etenkin vaikein asioiden kohdalla, sillä olen kirjoittanut niihin aika paljon muistiinpanoja viime vuonna. 

Lukiokirjoissa on se huono, että tehtäviin ei ole mallivastauksia eivätkä monet tehtävät ole sen tyyppisiä, että lääkiksen kokeissa niitä on aiemmin kysytty. Myös teoriaosuudet on kirjoitettu ärsyttävän tarinalliseen muotoon ja siellä on tosi paljon täyteasiaa. Valmennuskurssien materiaaleissa ja monessa yo-kertauskirjassakin on tuotu esille myös asioita, joita juuri siinä sun lukion käyttämässä kirjasarjassa ei ole mainittu, mutta jotka kuitenkin voivat tulla eteen siellä pääsykokeessa. Siksi siis lämpimästi suosittelen useamman lukiokirjasarjan tai valmennuskurssimateriaalien hankkimista. Mafynetin materiaaleista olen pitänyt tosi paljon. Ne sisältävät vain faktaa, menevät (selkeästi merkattu eli tiedät mitkä tarpeen osata ja mistä voi vain olla apua) myös lukiotietojen yli välillä, sisältävät kivasti graafista materiaalia videoista tauloikoihin ja ovat helposti jaoteltu. 

  
MUISTIINPANOT & MUISTIINPANOTARVIKKEET

OPISKELUPAIKKA

Kysyin hevosten instagramissa(@lillivoitto)teiltä kysymyksiä ja tässä olisi muutamaan vastauksia:

Tuletko Tampereen hevosmessuille?

Ei ainakaan näillä näkymin olla tulossa, mutta viimeksikin tultiin aika yllätyksenä lyhyellä varotusajalla eli eihän sitä ikinä tiedä! Ilmoitan kyllä kuitenkin, jos ollaankin tulossa.

Mitä aiotte tehdä kun Voitto tai Lilli on huonossa kunnossa, että pitää lopettaa tai jos toinen menehtyy?

Ainakin varmaa on se, että molemmat lopetetaan samaa aikaa. Molemmat hevoset ovat myös aika sairaita, Lillillä syöpä, joka ei voi parantua ja Voitolla kaviokuume ja liikutuksen estävä jalkavamma, jotka eivät myöskään katoa. Vaikka hevoset ovatkin tällä hetkellä kivuttomia ja voivat oikein hyvin, voi kumman vain tila romahtaa milloin vain. Minusta ei kannata kärvistellä niin pitkään, että toisen tai molempien vointi romahtaa, vaan lopettaa hevoset kun ne vielä ovat kivuttomia ja onnellisia. Siihen ollaan me valmistauduttu ja tekin voitte valmistua.  En kuitenkaan tiedä tarkkaan milloin se tilanne on edessä, joten nyt nautitaan kun molemmat vielä voivat hyvin ja Lillikin alkaa olla parantunut. Ja kuten olen monesti sanonut, uusia hevosia ei Lillin ja Voiton tilalle ole tulossa. 

Aionko hankkia aikuisena/myöhemmin hevosta?

Suoraan sanoen tällä hetkellä tuntuu, että en. Mutta voi olla, että nämä kaikki vastoinkäymiset, hevosista luopuminen ja sairastelut vaikuttaa mielipiteeseen. Sanonta hevoseton on huoleton, pitää nimittäin niin hyvin paikkaansa, että miksipä kukaan hevosta haluaisi edes hankkia... No ei vaan :D Mutta sen uskon, että jollain tapaa harrastusta jatkan, sillä miksipä en, kun hevosista ja ratsastuksesta niin pidän. Ja voi olla, että hevosenkin joskus hankin. Mutta en kuitenkaan vielä aikoihin.

Haluaisitko hevosiin liittyvän ammatin?
En haluaisi. Mulle on kotona opetettu, että jos haluat oman hevosen aikuisena ei hevosista kannata ammattia tehdä, kun niillä palkoilla ei omaa hevosta ylläpidetä. Eri asia tietysti esimerkiksi yksi haaveeni eli eläinlääkärin ammatti, jos sinne voisi hakea samaa aikaa kun yleiselle hakisin myös sinne ja nimenomaan hevosten takia.

Aivan varmasti on, vaikka eihän sitä toki tiedä millaisiin hevosiin tulevaisuudessa tutustun. Mutta uskon, että ei Voiton voittanutta ole voi olla. Ehkä sekin kertoo siitä, että haluaisin kyllä kisata ja valmentautua sekä ratsastaa kunnolla edelleen, mutta en kenelläkään muulla kun Voitolla. Ratsastuskouluun meneminen ei esimerkiksi kiinnosta tai motivoi tällä hetkellä juuri yhtään, mutta jos Voitto olisi kunnossa treenaisin mielelläni ja motivoituneena. 

Mikä omassa tallissa on parasta?

Se, että sä oikeasti tunnet sun hevosen. Tiedät tasan mille sen karsina näyttää normaalin yön jälkeen, milloin se ei voi ihan normaalisti, milloin se hirnuu ruokaa ja milloin lisää vettä tyhjentyneen sangon tilalle. Kotona voit ottaa hevoset kaatosateen ajaksi sisälle ja laittaa ne ulos sään parannuttua. Niiden puuhia on myös tosi mielenkiintoista seurata, varsinkin kun meillä on kamerat talliinkin. Voin vakuuttaa, että hevosen omistaminen on aivan erilaista kun ne asuvat kotona! Omassa tallissa on myös parasta se, että siellä voi tehdä mitä vain. Tavarat voi olla siellä missä ovat, hevoset voivat laiduntaa pihassa vapaana tai niiden tarhaan voi rakentaa lumiukon. Eikä kukaan valita tai häiriköi, nimittäin jokaisella tallilla missä olen ollut on aina se joku valittaja tai huonoa ilmapiiriä tuova hevosen omistaja... Kokemusta on!:D

Entä huonointa?
Se, että talli ja hevoset sitoo jonkun kotiin oikeastaan koko ajan. Eli elämä rytmittyy pitkälti hevosten rytmin mukaan, sillä hevosia pitää ruokkia ainakin neljä kertaa päivässä ja eivät tallityöt suinkaan siihen vielä lopu..:D Eli työtä riittää! Lisäksi voi olla yksinäistä, sillä monesti tallilta saa kivoja kavereita, mutta kotona niitä ei ole. Meillä on Pinjan kanssa onneksi kuitenkin aina ollut toisemme.

Jos Voitto olisi terve ja treenikunnossa, olisiko se muuttanut mun kanssa kaupunkiin?
Ei tietenkään, sillä kaikille talleille olisi joka tapauksessa oikeastaan yhtä pitkä matka kun meille kotiin. Keskustassa kun ei paljoa talleja ole :D Eli olisin sitten vain käynyt useammin kotona ratsastamassa Voittoa.

Oletko ajatellut ikinä myydä Voittoa esim kun sillä todettiin jalkavamma?
En. Meille ostettiin hevoset sillä ajatuksella, että ne on meillä koko niiden loppuelämän. Jos joskus myisin hevosen jostain syystä sen pitäisi olla terve, sillä typerintä on myydä pikkuvikainen hevonen, joka sitten päätyy vääriin käsiin ja joutuu kärsimään. Melko usein näitä tarinoita kuulee nimittäin :(

Pahin onnettomuus hevosten kanssa?
Siitä olen ihan kirjoittanut oman postauksenkin, sen voit lukea täältä. Mulle ei siis luojan kiitos ole tapahtunut koskaan mitään vakavampaa. Aina kun jotain pahaa on tapahtunut ollaan oltu maastossa ja suurin hätä on ollut se, että hevoset juoksee karatessaan auton alle tms.