Kouluratsu Solos Lacan hyvästeltiin eläkepäiville Horse Showssa hevosen viimeisen kisasuorituksen jälkeen. Hevonen suoritui tehtävistä upeasti ja näytti elinvoimaiselle Voittoa huomattavasti vanhempana. Meidän Voitto rouskutti samaan aikaan heinää tallissa, sille tuskin oli mitään väliä, että meidän kisaura päättyi hylkyyn. Minua se kuitenkin surettaa, varsinkin nyt kaiken HIHS:issä näkemäni jälkeen, halusinkin nyt ennen loppuja tapahtumasta kertovia postauksia avata vähän Voiton kuulumisia.

Viimeisen radan Voitto hyppäsi jo varmasti kivuissa, sen takiahan se niin penkin alle menikin. 12-vuotiaalla hevosella piti olla vielä monta kisakautta edessä. Vaan toisin kävi, vaikka kaikki aluksi positiiviselta vaikuttikin. Moni on mulle todennut Voiton tilanteesta puhuessa seuraavia lausahduksia: Tämmöstä tämä hevosen kanssa eläminen on. Tämä kuuluu lajiin. Odotan kauhulla milloin oma hevonen menee rikki. Hevoseton on huoleton.

Toiset hevoset kestävät loppuun ja lopettavat huipulla, toiset menevät sitten rikki ja useimmiten joutuvat monttuun, sillä todella harvalla on varaa pitää hevosta seurahevosena yksityistallilla ja ehkä sellaisella tallilla se elämäkään ei olisi toipilashevoselle kaikkein parasta. Jos meillä ei olisi mahdollisuutta pitää rikkinäistä hevosta "pihan koristeena", lähtisi Voittokin varmasti vihreämmille laitumille. Hevosen myyminen eteenpäin varsinkin rikkinäisenä on minusta aina vähän arveluttavaa, tiedä mihin käyttöön se lopulta päätyy vaikka ensimmäinen koti lupaavalta vaikuttaakin. Kaikista lupauksista huolimatta kipeä hevonen voi joutua ties minkälaiseen kotiin sitten lopulta...

Voiton tilanne alkaa nyt valitettavasti olemaan se, että siitä ei estehevosta tule eikä edes harrasteheppaa. Tällä hetkellä näyttää sille, että sillä voi kävellä. Tilanne voi vielä muuttua ja joissain tapauksissa voi ihan vain lepokin auttaa, mutta aika toivottomia jo ollaan. Eläinlääkärin kanssa juteltiin viimeksi tänään ja saatiin uusi klinikka-aika, jossa heppa tutkitaan perusteellisesti ja uusia hoitomuotoja mahdollisesti vielä testataan.
Moni on blogissa mulle todennut, että on itsekästä ja väärin pitää hevonen elossa, kun sillä ei voi treenata. Minusta tälläiset väitteet on aika typeriä ja tuovat minulle hevosen omistajana tosi ikävän mielen. Kyllä hevonen voi elää tyytyväisenä tehden kävelylenkkejä, laiduntaen kaverin kanssa ja ulkoillen koko päivän. Eri asia on tietysti, jos kivut ovat niin kovat että ulottuvat muuallekkin kun ratsastukseen tai jos hevonen ei yksinkertaisesti kestä joutilaampaa elämää. Silloin mekin harkitsemme tilannetta, mutta tässä vaiheessa lopettaminen ei ole vaihtoehto siitä on eläinlääkärinkin kanssa keskusteltu.

Yritin kolmisen viikkoa saada heppaa liikkeeseen, liikuttaa sitä, jotta jumit aukeaisivat ja paikat vetristyisivät, mutta se ei nyt näyttänyt olevan avain ongelmaan. Voitto on nimittäin todella huono ravissa, enkä sitä pysty ravauttamaan vaikka eläinlääkärin ohje edelleen olisi pitää se liikkeessä. Laitetaan hänelle videota tulemaan Voiton liikkeestä, sillä minusta itsestäni tuntuu luonnottomalle pyytää noin ontuvaa hevosta liikkumaan. Tarhassa tosin herra kirmailee ihan puhtaasti, että en tiedä miten ratsastaessa hevonen sitten onkin aivan kolmijalkainen...

Blogin kohtalo menee aika samassa veneessä Voiton kohtalon kanssa, sillä uutta hevosta ei ole tulossa. Se on varmaa. Mutta ei tämä blogi lopettamassakaan ole, vaikkei meno enää samanlaista tule olemaan. Uskon ja toivon, että saan blogin kuitenkin pidettyä mielenkiintoisena ja teitä kiinnostavana, vaikka Voitosta ei enää estehevosta tulisikaan.Treenipostaukset on olleet iso osa blogia, mutta ehkä ne saadaan korvattua, vai mitä tuumitte?

Moikka! Nyt ihan melkein reaaliaikaista matskua, sillä tää video on kuvattu tältä päivältä! Kuvataan huomennakin video ja silloin vietetään sitten koko päivä hevosia katsellen, tänään se homma jäi valitettavan vähille :/ Nyt mä taidan kuitenkin alkaa nukkumaan, sillä aamulla aikainen herätys kun valmentajamme ratsastaa melko aamusta ja halutaan ehdottomasti se nähdä. Postaustoiveita ehtii muuten esittää vielä huomisen suhteen!

linkki videoon

*Liput tapahumaan saatu blogin kautta*

Tänä vuonna lähdetään vähän erilaisin fiiliksin Horse Showhun ja itseä suorastaan pelottaa millainen inspiraatio tuolta tulee kotiin tuomisena, kotona kun ei olekkaan aikaisemmista vuosista poiketen hevosta jolla voisi treenata... Juuri tällä hetkellä mulla ei hirveää hinkua esteradoille enää edes ole, mutta hieman veikkaan, että kun katsoo kaksi päivää (ollaan siis la ja su) tuolla esteratsastusta ja ratsastusta ylipäätänsä niin voi alkaa tehdä mieli itsekkin...

Aikaisemmista vuosista poiketen minulla ei ole edes ostoslistaa etukäteen laadittuna. Ei tarvita juuri mitään uutta tavaraa, mikään ei ole rikki eikä millekkään ole erityisemmin tarvetta. Mutta katsotaan miten osataan hillitä itsemme siellä ihanan tavarapaljouden ja alennusten keskellä. Kannattaa muuten suunnata Reunoksen ständille ensimmäisenä, me ollaan sieltä ainakin tehty aina hyviä löytyjä! Ainot juttu mikä on oikeastaan ihan pakollinen ostaa on uudet ratsastushousut. Pakollinen siksi että, en ole löytänyt niiden onnettomuudessa rikkoutuneiden housujen tilalle vielä uusia ja kohta alkaa vakuutuksen puolesta olla jo kiire ne ostaa. 

Sitten vinkki niille, jotka haluaa tulla meitä moikkaamaan. Mua ja Pinjaa saa tulla moikkaamaan lauantaina klo 17->  Ladies Nightiin, joka on jäähallin käytävällä oleva oma kauneuden ja hyvinvoinnin teema-alue. Mä en tiedä tarkalleen missä päin tää alue on, mutta eiköhän se sieltä helposti löydy! Olisi kiva, että tulisitte nimenomaan tuolloin moikkaamaan, jos vain pääsette siihen aikaa. Ihmispaljoudessa esim. shoppaillessa yhteiskuvien yms. ottaminen on vähän hankalaa, kokemusta on ;) Mutta jos tuo aika ei sovi niin saa toki tulla muulloinkin!

Ladies Night on tosiaan ihan uusi ohjelmanumero, joten innolla odotan sitäkin, sillä bloggaajat on siellä hienosti esillä. Mä olen demomeikissä sunnuntaina klo 19-20 välisenä aikana samassa paikassa missä toi meidän tapaaminen on. Pakko muuten muistaa ottaa meikinputsarit mukaan, sillä en koko iltaa halua ilman meikkiä kulkea ennen demoa.. Perjantaina voit moikkailla ilmeisesti muita bloggaajia, mutta me ei Pinjan kanssa olla silloin vielä paikalla, joten meitä voi tulla sitten vasta lauantaina moikkaamaan. Paikalla on myös mm. urheilupsykologi!

Matkustetaan monta tuntia täältä Kuopiosta Helsinkiin, joten viikonloppuun sisällytetään varmaan muutakin kuin pelkkiä hevosia. Jos muulle ei kuitenkaan jää aikaa, niin ainakin käydään syömässä jotain hyvää, ehkä perinteisesti sushia ja nepalilaista. Ja toki kuvataan videopostaus koko reissusta, jotta tekin pääsette tapahtuman tunnelmaan, vaikkette paikalla olisikaan. Katsotaan miten ehdin blogia tapahtuman aikana päivitellä, mutta instagramissa @lillivoitto sekä snäpissä @tiiasuomalainen pääset fiilikseen ihan reaaliajassa!

Koitan myös kirjoitella tässä ennen lähtötä postauksen Voitosta ja vastailla teidän edellisten postausten kommentteihin. Mutta sen voin sanoa, että Voiton tilanne näyttää tosi huonolle :/

Mitä te odotatte tapahtumalta tänä vuonna? Onko ostoslista jo laadittu?

*Yhteistyössä Helsinki International Porche Horse Show*

Moikka! Nyt tuleekin vähän erikoisempaa videota. Vaikka meikkaaminen ei ehkä tänä päivänä kuulukkaan tämän blogin aiheisiin niin nyt on kuitenkin luvassa meikkivideota, tosin hevosteemalla. Horse Shown Ladies Nightin yhteydessä on Joe Blascon meikkipiste, jossa sinäkin voit sopivalla hetkellä käydä teettämässä kevyen meikin tai tehdä kynsipisteessä nopean kynsihuollon. Tämän myötä sain testaukseen Joe Blascon meikkejä, joiden avulla sitten loihdinkin tälläisen kisoihin sopivan meikin, jonka muutin sitten esim. after ride partyihin sopivaksi.

Minusta ratsastuskilpailuihin, kuten melkeen mihinkään muuhun urheilukilpailuun ei kuulu tehdä mitään sotamaalausta vaan meikin pitää olla luonnollinen. Moni saattaa lähteä ihan kokonaan ilman meikkiäkin, joka on minusta täysin ok. Itse huonon ihon omistavana tykkään kuitenkin näyttää vähän huolitellummalta myös siellä kisoissa.

Urheilusuoritus tuo omat haasteensa hommaan, hiki virtaa ja vettäkin saattaa vaikka sataa. Meikin pitää siis olla luonnollisuuden lisäksi kestävä, kannattaa suosia vähän normaaleja laadukkaampia pohjatuotteita ja vedenkestävää silmämeikkiä.

 linkki videoon

Olisi kiva kuulla teidän mielipiteitä kisoihin meikkaamisesta. Tykkäättekö te näyttää vähän huolitellummilta vai onko teidän mielestä tälläiseen tilanteeseen meikkaaminen täyttä hömpötystä? Millaisia meikkituotteita te käytätte vai meikkaatteko ollenkaan? Tiedän, että blogiani lukee moni nuori ja lapsi. Voisin tähän meikkipostauksen päätteeksi todeta, että itse aloitin meikkaamisen vasta seiskaluokan puolivälissä. Ei siis mitään kiirettä, ala-asteella ei vielä tarvitse meikata minun mielestäni.

Meikkipohja:

Joe Blasco Perfect Moisturizer -kosteusvoide*

 Joe Blasco Ultra Base Meikkivoide Alabaster*

Joe Blasco Red Neutralizer 1* 

 Joe Blasco puuteri Light*

Varjostus/korostus:

Lumene Natural Code Skin Perfector All-in-One tasapainottava BB-voide 

 Joe Blasco Special Yellow Highlight korostus-/valoväri* 

 Joe Blasco poskupuna Sole*

Silmät:

Joe Blasco Special Yellow Highlight korostus-/valoväri*

Joe Blasco Luomiväri Brownie ja Champaign*

 Meybelline Eye Studio Lasting Drama Gel Eyeliner

Lorea'l Volume Million Lashes -ripsiväri

 Lancôme Hypnose -ripsiväri
Lumene Natural Code Eye Dramatizer Volume Boosting - vedenkestävä ripsiväri*

Kulmakarvat

Urban Decay Naked 2 Dupe*

Lumene Blueberry -kulmakarvageeli

Huulet

Joe Blasco Naked & Secret -huulipunat*

*=saatu blogin kautta

Moikka! Toivoitte viime videopostauksen yhteydessä enemmän perinteistä höpöttelyvideopostausta seuraavaksi ja tässäpä se nyt olisi. Mentiin sitten ihan ääripäästä toiseen ja tässä videolla tosiaan on sitä höpöttelyä neljän ihmisen voimin melkein 20 minuutin ajan. Jaksoiko joku katsoa ihan kokonaan? :D

Taas olisi kiva saada toiveita millaisia videoita toivotte ja kommenttia kumpi videopostaus oli enemmän makuusi vai pitäisikö tehdä kenties jotain näiden kahden väliltä seuraavaksi? Mulla ainakin on nyt kova innostus kuvata videoita ja olenkin tehnyt youtubeen aika ahkerasti videoita. Jos kiinnostaa videot enemmän niin tästä voi tsekata mun aamurutiinit kouluaamuna -videon ja kaikki muutkin uudet videot löytyy täältä. Kaikkia videoita kun en täällä heppablogin puolella edes julkaise.

linkki videoon

Moikka ja iso kiitos edellisen postauksen tsempeistä! Pitää heti alkuun korjata väärinkäsitys siitä, että Voitto oltaisi lopettamassa. Ei suinkaan, jossei tilanne sitten käänny johonkin uuteen suuntaan kuten kipu olisi jatkuvaa tai Voiton pää ei kestäisi kevyempää elämää. 

Nämä kuvat on otettu jo jokin aika sitten, kun Pinja ratsasti Voitolla mun ollessa kipeä. Näihin aikoihin Voitto oli vielä ihan ok, mutta tämän jälkeen alkoi taas alamäki ja saatiin nämä uudet ohjeet kokeilla vielä pari viikkoa. Voitto onkin ollut vaihtelevasti hyvä ja huono. Eilen se esimerkiksi liikkui oikeen kivasti eikä juurikaan ontunut, mutta tänään taas meno oli niin huonoa, että lopetin kierroksen jälkeen. En vain pystynyt ravaamaan niin kipeän oloisesti liikkuvalla hevosella, vaikka se olisi siitä varmasti vertynyt kuten aina.

Missään nimessä en siis kipeää hevosta liikuta ja Voitto kyllä ilmaisee hyvin selvästi milloin se juoksee mielellään ja milloin ei. Joinakin päivinä se on ollut epäpuhdas alkuun, mutta liikkunut silti reippaasti omalla moottorilla korvat hörössä. Tänään sitten mentiin etanavauhtia ja korvat luimussa. Toisaalta melko helppoa, kun heppa ilmaisee noin selkeästi itsekkin miltä siitä tuntuu.

Meillä on nyt tosiaan syysloma, joten olen tehnyt joka päivä tosi paljon normaalia enemmän blogijuttuja sekä vastaillut ahkerasti teidän kommentteihin. Kuvattiin eilen Nerean ja Einarin kanssa videopostaus, nyt tulee sitten sen edellisen videonkin puolesta höpötystä ja pitkäkin tuosta näkyi tulevan. Lisäksi kuvasin yhden vähän erikoisemman videon tänne heppablogin puolelle, mutta siitä sitten lisää myöhemmin.

Huomenna puretaan varmaan viimeinenkin laidun ja annetaan hepoille matokuuri. Muuten meidän arkeen ei kummempia kuulu. Voitto viettää huomenna ehkä vapaata ja loppuviikosta liikkuu taas sen mukaan miltä se tuntuu. 

Blogini on muuten ehdolla Indiedaysin blog awardseissa inspiroivin lifestyleblogi -kategoriassa. Jos haluat antaa äänesi mun blogille niin se onnistuu täällä. Blogi löytyy ihan sivun lopusta tai sitten tuolla haulla heti sivun alussa. Äänestäneiden kesken arvotaan lahjakortteja sekä lippuja itse gaalaan. Itse harmittelen tässä kun mulla ei ole 18-vuotiasta bloggaajakaveria, sillä olisi ollut kiva lähteä tänä vuonna tapahtumaan myös. Uuden ikärajan myötä ei kuitenkaan voida Pinjan kanssa lähteä :/

 Valitettavasti otsikon lausahdus alkaa meidän kohdalla olemaan totta. Ei taida Voitosta enää tulla ainakaan estehevosta ehkä ei edes harrasteratsua.

Kaikki alkoi melkein neljä kuukautta sitten. Voitto kielsi suhteellisen onnistuneen alkukauden jälkeen Sorsasalon kisoissa useamman kerran. Tämän jälkeen tunsin, ettei Voitto liiku ihan normaalisti selästä käsin tunnustellen ja valmentajallekkin siitä mainitsin. Silloin maasta ei kuitenkaan huomannut vielä mitään epäpuhtautta.

Heinäkuun lopulla tilanne paheni ja Voitto ontui ihan todella selkeästi. Jopa äiti näki sen maasta käsin. Ontuminen tuli ihan yllättäen, poistui välillä kokonaan ja sitten tuli taas epämääräisesti takaisin. Epäiltiin jo kaviopaisetta, sillä kesäkuun tapahtumia ei vielä tässä vaiheessa tajuttu yhdistää tähän ontumaan liittyviksi. Voitto tosiaan ei ole aikaisemmin ontunut tällä tavalla, se tavallaan hypähti aina kun kipeä oikea etunen osui maahan ja tätä tapahtui varsinkin silloin kun tämä kipeä jalka oli ulkojalkana.

Varattiin aika klinikalle ja ohjeeksi tuli liikuttaa Voittoa suhteellisen normaalisti siihen saakka. Välillä oli huonoja päiviä ja välillä Voitto liikkui jopa ihan puhtaasti. Klinikalta saatiin kuitenkin elokuun alussa tuomio: vuohisnivelen lateraali reunasta löytyi hieman tasaantumaa. Oltiin kaikki kuitenkin tosi positiivisin fiiliksin, sillä lääkäri antoi oikein hyvän ennusteen tulevaisuudelle ja jos tavallinen piikitys ei auttaisi niin sitten olisi vielä lisähoitoja tarjolla. Kirjotinkin klinikkapostaukseen "Tämän vamman ei pitäisi vaikuttaa käyttöön, kun kyseessä on kuitenkin suhteellisen iäkäs hevonen, joka on sen kanssa aikaisemminkin elänyt."

Toisin kuitenkin kävi ja suunnaattiin heti elokuun lopussa uudelleen klinikalle. Nivel piikitettiin uudestaan, jonka lisäksi uutena hoitomuotona tehtiin regionaaliperfuusiohoito. Voitto oli tämän jälkeen parempi, muttei missään nimessä hyvä. Joten eläinlääkärin kanssa päädyttiin uusimaan vielä kerran regionaaliperfuusiohoito. Tämän viimeisen hoidon jälkeen Voiton piti palautua pikkuhiljaa normaaliin käyttöön. 

Alku näytti hyvälle, mutta kun liikuntaa lisättiin alkoi ontuminen. Varsinkin ratsastuksen alussa ontuminen on voimakasta, mutta kun Voitto pääsee liikkeeseen vähenee ontuminen. Vapaapäivän tai kevyen jälkeen Voitto on aina parempi, mutta kun takana on enemmän ratsastusta niin alku on aina vain huonompaa. 

Oltiin yhteydessä lääkäriin, jolta tuli ohjeeksi kokeilla vielä kaksi viikkoa. Positiivistahan on se, että Voitto vertyy ratsastuksen aikana. Eläinlääkäri pitikin mahdollisena, että Voitto voi olla loppu elämänsä alkuun huono. Tiedän parikin tälläistä hevosta ja osa niistä kilpaili ihan isojakin luokkia. En oikein tiedä miten tuohon sitten suhtautuu, sillä kyllähän se ontuminen on varmasti merkki kivusta... 

Tosiaan kaksi viikkoa kokeillaan ja sitten katsotaan mitä tehdään. Ihan mahdollinen lopputulos on se, että Voitto ei tuosta tokene ja ontuu edelleen kahden viikon jälkeen. Jos kahden viikon päästä meininki on edelleen sama tai jopa huonompi aloitetaan käyntiterapia eli liikutetaan vain käynnissä. Sitä ei tiedä kuinka kauan sitä jatketaan, ehkä koko Voiton loppu elämä. 

Itse olen tosiaan jo oikeastaan haudannut haaveet hyppäämisestä. Jos joskus vielä päästään treenaamaan ja kisaamaan kunnolla niin se on ihme, mutta ei kuitenkaan vielä täysin poissuljettua vaihtoehto. Pitää nyt koittaa vaan olla positiivinen, ehkä Voitto kuntoutuu lisäämällä liikutusta tai ehkä se paranee talven kävelemällä... Tai sitten se ei parane ollenkaan enää. Mitäs sitten tehdään, jos jalka ei parane ollenkaan tai vain osittain? Tästä ajattelin kirjoittaa jossain vaiheessa oman postauksen.

Videopostauksen vuoksi pitää välillä ottaa vähän riskejä. Ihme ja kumma, kamera ei vielä koskaan ole tipahtanut vaikka monesti on selästä käsin kuvattu!

Sini on nyt innostunut ratsastamaan Lillillä, joten ollaan useasti kaikki kolme samaa aikaa tallissa. Viikonloppuna innostuttiin pikaiseen kuvaamaan videopostaus, joskin ei sellainen mitä yleensä vaan vähän erilaisempi. Olisi kiva kuulla mitä piditte tälläisestä versiosta, verrattuna niihin joissa lörpötellään enemmän. Tehdään seuraava video sitten teidän toiveiden mukaan. Pinja ratsasti tosiaan Voitolla, Sini Lillillä ja mä kuvasin. Valokuvia Pinjan ratsastuksista ja juttua Voiton tän hetkisestä tilanteesta tiedossa lähipäivinä, mutta nyt alkuun tämä video!

linkki videoon

Moikka! Mä olen ollut kipeänä, joten Voiton hoidosta ja liikutuksesta on pääasiassa vastannut viime viikon Pinja. Maanantaina käytiin maastoilemassa porukalla, mutta sen jälkeen Pinja on ratsastanut Voittoa kentällä ja heppa on saanut viettää pari vapaata. Tänään aion raahautua kentän laidalle, joten saatte vähän kuvamatskuakin tuleviin postauksiin. Näistä juuri äsken ottamista kuvista ei kummoisia tullut, sillä Lilli ramppasi koko ajan kameran edessä kerjäämässä ruokaa tai sitten hätyytti Voittoa korvat luimussa kauemmaksi. Otappa siinä sitten kuvia toisesta.

Voitto on liikkunut nyt suhteellisen hyvin, en kuitenkaan menisi vieläkään vannomaan, että se on täysin puhdas... No, katsotaan kun pääsen itse selkään mitkä on fiilikset silloin. Vähän alkaa jo huolestuttamaan, luulisi alkujäykkyyden jo pikkuhiljaa nimittäin katoavan. Eläinlääkärihän varoitti, että aluksi meno voi olla jäykkää ja hevonen jopa ep ihan muista syistä kun itse jalan vammasta johtuvista. Kunhan pääsen itse selkään niin ollaan sitten yhteydessä lääkäriin ja katsotaan vähän jatkoa.

Voitto saa tällä hetkellä kauraa ihan minimaalisen vähän, sillä se kerää liikutuksesta huolimatta järkyttävästi virtaa. Saikulla ollessaan se antoi aina kiinni tarhasta, mutta nyt ei ole ollut yhtään päivää milloin se olisi mulle kiinni antanut... Saan aina seistä tarhassa sen viitisen minuuttia odotellen, että herra lopettaa vinkumisen ja juoksemisen. Yhtenä päivänä juoksuttaessakin se oli ihan intopinkeenä. Hyppi paikallaan, nakkeli niskojaan ja vinkui muutenkin innostuneesti. Ratsastaessa se on tähän asti kuitenkin ollut ihan kiltti eikä riehunut. En sitten tiedä voiko hevonen esimerkiksi tuolla, ettei anna kiinni ennen ratsastusta niin viestiä siitä, että ratsastaminen on ikävää ja kivuliasta. Jotenkin se nimittäin aavistaa milloin mennään syömään ja millon ratsastamaan, sillä eihän se toki karkuun juokse jos tiedossa on karsinaan ruokien kimppuun pääseminen ;)

Nyt lähden uusinta kierrokselle talliin kuvaamaan Pinjan ja Sinin ratsastusta, jos ne nyt vaan saisivat itsensä hilattua pois tietokoneiden ääreltä...

Syksyn aikana olen julkaissut tasaiseen tahtiin yhteistyöpostauksia Horse Shown kanssa ja lisää on tulossa sitten viimeistää itse showsta! Nyt olisi vuorossa paljon toivottu arvonta, joku teistä palkitaan lippupaketilla perjantain iltanäytökseen. Aikaisempina vuosina nämä arvonnat ovat olleet mielettömän suosittuja, joten eiköhän pistetä nytkin kunnon skaba pystyyn!

Toivottavasti nähdään Helsingin jäähallissa ja onnea kaikille vielä arvontaan!

Jos lomake ei toimi, osallistu tästä.