Helmikuun kuulumisia
tiistai 27. helmikuuta 2018 • bloggaus, eläimet, kimosyöpä, lilli, oma elämä, työt
Tunnustuksena heti alkuun, tätä postausta ei olisi varmasti syntynyt ilman näitä ystäväni Juulian ottamia ihania kuvia. Jollain tapaa olen aina ollut sellainen, että inspiroidun kirjoittamaan kuvien pohjalta postauksen enkä niin, että kirjoitan ensin postauksen ja otan sitten jälkeenpäin aiheeseen sopivat kuvat. Bloggaamisessa olen muutenkin aina eniten nauttinut visuaalisesta puolesta ulkoasujen tekemisest valokuvaamiseen ja se kirjoittaminen on ollut vain sivuosassa. Ehkä juuri siksi nykyään kun on paljon muitakin enemmän visuaalisia somekanavia, on tämä blogi vähän jäänyt. Mutta yksi blogien hyvä puoli on se, että tänne voi laittaa monta kuvaa! Tällaisessa tilanteessa kun onnistuneita kuvia on useampi on kiva jakaa muitakin kuvia kun ne pari parasta, jotka laitan Instagramiin.
Aloitetaan ensimmäisenä hevosten kuulumisilla, joita muuten nykyään päivittelen aktiivisesti hevosten oman instagramiin @lillivoitto. Lillin kuulumiset varmaan etunenässä kiinnostaa ja tilanne on tällä hetkellä ihan hyvä. Poni on huomattavasti parantunut, mutta ei se kuitenkaan vielä aivan terve ole. Sillä on vielä viimeistä lääkekuuria pari päivää jäljellä ja kuurin loputtua aletaan sitten näkemään mikä on todellinen tilanne. Lilli nimittäin on ollut tosi huono syömään viime aikoina ja se on aika huolestuttava merkki ahneella ponilla... Kunnes luettiin lääkkeen sivuvaikutuksista, joissa ensimmäisenä mainittiin ruokahaluttomuus tai ruokahalun katoaminen kokonaan. Eli toivotaan nyt, että ruokahaluttomuus johtuu tosiaan tuosta lääkkeestä! Lilli kuitenkin syö ja juo, mutta kehnosti. Jos vertaa siihen, että se on tähän asti ollut maailman ahnein eikä varmasti ikinä ole jättänyt yhtään heinän kortta karsinaan esimerkiksi yön aikana.
Lilli on lisäksi vähän apaattinen eikä oikein halua ottaa ihmisiin kontaktia, mutta tähän taitaa olla ainakin osittain syynä lääkkeen antaminen. Sillä poni inhoaa koko operaatiota ja luulee jatkuvasti, että me sille lääkettä ollaan taas tulossa antamaan. Lääkehän tosiaan annetaan Lillille käytävällä niin, että ponin silmät on peitettynä ja ruisku tungetaan suuhun pakolla. Ei todellakaan mikään mukava operaatio ja ihan ymmärrettävää, että poni ei vapaaehtoisesti luoksemme halua lääkkeen antoon tulla...
Toki näiden molempien käytösmuutosten takana voi olla myös kipu ja se on meillä kaikilla kyllä mielessä eikä suinkaan yritetä olla sitä näkemättä. Onneksi lääkekuuri loppuu pian niin saadaan käytökseen selvyyttä. Moni on kysynyt mitä Voitolle tapahtuu, jos Lilli joudutaan lopettamaan. Jos toinen lähtee niin lähtee toinenkin, etenkin kun kummassakaan ei ole kyse täysin terveestä hevosesta. Vaikka Voitto tällä hetkellä onkin kivuton ja täysin oma itsensä, on taustalla kuitenkin kaviokuume ja jalkavamma, joiden takia moni olisi sen jo aikoja sitten laittanut monttuun. Eli pahimmassa tapauksessa molemmat siis lopetetaan. Voisin ehkä jotain ajatuksia kirjoittaa omaan postaukseen ihan, sillä kuolema on yksi eläimen omistamiseen liittyvä asia, jota harvoin tulee mietittyä silloin ostohetkellä tai silloin kun miettii onko valmis esimerkiksi siihen omaan hevoseen.
Mutta ehkä sitten hevosten lopettamisesta vähän iloisempiin tai ainakin enemmän normaaleihin asioihin :D Mä tosiaan kuten kaikki jo varmaan tietävät luen pääsykokeisiin sen reilu 30h viikossa ja sen lisäksi teen ihan palkkalistoilla töitä ja sitten toki näitä blogihommia. Ei siis mitään hirveän mielenkiintoista kerrottavaa, jos nämä asiat eivät kiinnostaa... Mutta ajattelin vähän kertoa työjutuista. Olen kesäisin kuvaillut muutamat valmistujaiskuvat ja sen lisäksi olen kuvannut yrityksille mainoskuvia, mutta olen hiljalleen alkanut kiinnostua myös auttamaan yrityksiä mm. markkinoinnissa ja esimerkiksi juuri blogiyhteistöiden hoitamisessa. Ensimmäinen projektikin on juuri alkamaisillaan. Mielenkiintoista päästä hyödyntämään osaamistaan vähän eri näkökulmasta!
Etenkään, jos en saa kesäksi kokopäivätöihin päädy, olisi aikaa pistää valokuvaus ja markkinointijuttuja tosissaan toimintaan yksittäisten vuorojen sivussa. Kuopion alueelle valmistujaiskuva/rippikuva aikoja muuten vielä jaossa, täällä niistä lisää! Olen siis tosiaan kirjoittanut blogia 8 vuotta ja vaikka jotkut siellä ruudun toisella puolella eri mieltä ovatkin, on tällaisten seuraajamäärien ja henkilöbrändin luominen aika arvostettu saavutus kun etsitään henkilöä tekemään markkinointiin liittyviä tehtäviä. Lisäksi olin viime kesän ja loppuvuoden ihan palkkalistoilla tekemässä (digitaalisen) markkinoinnin hommia, joten sain paljon kokemusta ja uutta tietoa ja taitoa sieltäkin. Kuten olen sanonut, jos lääkikseen en millään meinaa päästä voisi tällaisissa hommissa olla jotain kakkosvaihtoehtoa - tai kolmosvaihtoehtoa ainakin.
Huh tuntuipa vaikealta kirjoittaa ja sen varmaan tekstistäkin huomaa. Pää ihan jumissa kemian laskuista ja muutenkin tämä postausten kirjoittaminen vaatisi vähän säännöllisempää treeniä..:D
Huonoja uutisia
perjantai 16. helmikuuta 2018 • eläimet, kimosyöpä, lilli, saikku, video, videopostaus
Olin torstaina hevosia hoitamassa ja kotona käymässä ihan yökylässä. Reissusta tuli kuitenkin vähän ikävämpi, sillä Lilli sairastui mysteerisesti ja tänään käytiin sitten klinikalla. Sieltä paljastui kimosyöpä, jokaisen valkoisen hevosen omistajan riesa... Mutta kerron videolla lisää ja Pinja sitten varmaan kertoo tarkemmin omassa blogissaan kunhan tiedetään enemmän itsekkin.
Miten pääsykokeisiin lukeminen etenee?
sunnuntai 11. helmikuuta 2018 • lääkikseen, lääkikseen2018, lääkis, mafynetti, opiskelu
Nyt olisi aika palailla pääsykoejuttujen pariin pienen blogitaukoilun jälkeen! Varoittelinkin aikaisemmassa postauksessa, että näitä pääsykoejuttuja taitaa blogi sisältää aika lailla pelkästään kevääseen saakka. Eikä sillä, että aikaa ylipäätänsä paljoa muuhun jäisikään tai jos jää, niin silloin mielummin jättää kamerat ja koneet pois ja katselee vaikka Netflixiä tai on ystävien kanssa. Tämä postaus ei mikään varsinainen yhteistyöpostaus ole, mutta valmennuskurssini olen tosiaan blogin kautta yhteistyönä MAFY-valmennukselta saanut.
Mun lukurytmiä sotki vähän matka Lissaboniin. Luin ennen matkaa "varastoon" ja samalla totesin, että suhteellisen helposti pystyn lukemaan reilusti yli 30h viikkojakin. Ja sen jälkeen nostettiinkin viikkotunnit 25 tunnista 30 tuntiin. Lomalla tuli luettua sitten vähän vähemmän, mutta joka päivä kuitenkin jotain ja matkustuspäivinä sitten vähän enemmän. Nyt kotiin palatessa olen saanut rytmistä taas kiinni ja täytyykin sanoa, että fiilis on aika hyvä ja tunteja kertyy ihan mukavasti ilman sen suurempaa tuskaa.
Luen tällä hetkellä siis 30 tuntia viikossa ja jaan sen viidelle päivälle. Jos jonain päivänä on muuta menoa tai en jostain syystä saa tarvittavia tunteja kasaan tai haluan vain lukea extraa, luen sitten vielä lauantaina. Mutta sunnuntai on aina kuitenkin vapaapäivä. Tämä on ollut aika hyvä systeemi ja tällä hetkellä 6 tuntia päivässä tuntuu ihan siedettävälle. Tosin aikaa siihen taukoineen kuluu, sillä 6 tuntia on nimenomaan ihan oikeaa opiskelua. Aamulla herään 7-8 aikaan ja syön rauhassa aamupalan ja teen jotain askareita siinä sekä usein katson youtubea. Lukemisen aloitan aina viimeistään klo 10, mutta optimaalista olisi aloittaa kyllä jo aikaisemmin. 6 tuntia aktiivista opiskelua ja lyhyitä sekä pidempi lounastauko tekee sitten yhteensä usein melkein 8 tuntia. Lopetankin aina viimeistään klo 18.
Mafynetti mittaa opiskeluaikaani ja tuo 6 tuntia päivässä on oikeasti ihan puhdasta opiskelua. Sovelluksen voi laittaa ja aina siis laitankin tauolle esimerkiksi vessareissun tai kahvin hakemisen ajaksi. Olen ihminen joka selvästi tarvitsee tuollaisen kontrollin, koska en viime vuonna pystynyt mitenkään tälläisiin tunteihin ja tehokkuuteen. Lisäksi olen jo tässä vaiheessa laskenut fysiikassa ja kemiassa laskuja varmaan enemmän kun koko elämäni aikana yhteensä, sillä olen aina ollut laiska laskija ja tyytynyt vaan katsomaan esimerkkejä ja lukemaan. Fysiikka ja kemia kuitenkin ehdottomasti tarvitsevat sitä laskutreeniä. Onkin ollut palkitseva huomata, kuinka tarpeeksi vaan laskemalla alkaa tietyn tyyppiset tehtävät sujumaan helpommin ja helpommin.
Olen yhdessä opiskeluvalmentajani ja tämän hetkisen osaamistason myötä jakanut aineet niin, että luen puolet viikon tunneista fysiikkaa ja loput sitten kemiaa ja bilsaa niin, että bilsaa vähiten, koska se on aika hyvin muistissa. Harmi, koska bilsan lukeminen on minusta niin kivaa ja rakastan kirjoitella ja piirtää bilsan muistiinpanoja :D Kemiassa olen opiskellut jo koko oppimäärän ja nyt vain lisään laskurutiinia, mutta fysiikassa on vielä vähän työtä tehtävänä.
Myös ensimmäiset etäkurssiini kuuluvat harjotuskokeet ovat takana ja ensi viikolla sitten kolmannen vuoro. Pakettiini kuuluu 8 koetta, jotka ovat kahden viikon välein. Kokeiden suhteen mulla on ollut vähän ongelmia ja ensimmäisen kokeen jälkeen olin aivan masentunut kun en mitään osaa :D Toisen kokeen jälkeen tajusin missä ongelma on ja nyt kolmannen kokeen aion lähteä tekemään pois kotoa vaikkapa kirjastoon ja teen sitä oikeasti sen 5 tuntia. Nyt olen nimittäin tehnyt kokeita 3-4 tuntia ja luovuttanut, jonka lisäksi en jotenkin ole yhtään motivoitunut kokeen tekemiseen ja koitan nopeasti vain tehdä ne alta pois. Mutta harjoituskokeet ovat ehdottomasti ihan huippu osa tuota etäpakettia, sillä useassa kokeessa ehtii treenata taktiikan huippuunsa sitten oikeaa koetta varten. Näkee myös vähän minkä tyyppisiä juttuja siellä voi tulla vastaan ja ennen kaikkea pääsee seuraamaan omaa kehitystä!
Fiilis on siis yllättävän hyvä tällä hetkellä, mutta eiköhän niitä epätoivon hetkiä vielä tule - tai jos ei tule pitää varmaan kiristää tahtia kun on liian mukavaa ;) Tänään vapaapäivän kunniaksi olen katsonut Yle Areenasta Kandit ohjelmaa ja täytyy sanoa, että uusi kausi eläinlääkäreistä sai taas harmittelemaan kun yleiselle ja eläinlääkiksen puolelle ei voi samaa aikaa hakea. Nimittäin eläinlääkis ei missään nimessä ole pois suljettua vaihtoehto, mutta en sinne halua ainoastaan hakea.
Mun lukurytmiä sotki vähän matka Lissaboniin. Luin ennen matkaa "varastoon" ja samalla totesin, että suhteellisen helposti pystyn lukemaan reilusti yli 30h viikkojakin. Ja sen jälkeen nostettiinkin viikkotunnit 25 tunnista 30 tuntiin. Lomalla tuli luettua sitten vähän vähemmän, mutta joka päivä kuitenkin jotain ja matkustuspäivinä sitten vähän enemmän. Nyt kotiin palatessa olen saanut rytmistä taas kiinni ja täytyykin sanoa, että fiilis on aika hyvä ja tunteja kertyy ihan mukavasti ilman sen suurempaa tuskaa.
Aamupala on ehdottomasti aamukahvin kera mun päivän lempparijuttu <3
Mafynetti mittaa opiskeluaikaani ja tuo 6 tuntia päivässä on oikeasti ihan puhdasta opiskelua. Sovelluksen voi laittaa ja aina siis laitankin tauolle esimerkiksi vessareissun tai kahvin hakemisen ajaksi. Olen ihminen joka selvästi tarvitsee tuollaisen kontrollin, koska en viime vuonna pystynyt mitenkään tälläisiin tunteihin ja tehokkuuteen. Lisäksi olen jo tässä vaiheessa laskenut fysiikassa ja kemiassa laskuja varmaan enemmän kun koko elämäni aikana yhteensä, sillä olen aina ollut laiska laskija ja tyytynyt vaan katsomaan esimerkkejä ja lukemaan. Fysiikka ja kemia kuitenkin ehdottomasti tarvitsevat sitä laskutreeniä. Onkin ollut palkitseva huomata, kuinka tarpeeksi vaan laskemalla alkaa tietyn tyyppiset tehtävät sujumaan helpommin ja helpommin.
Olisi järkevintä opiskella makkarin työpöydällä, joka nyt toimii tietokonepöytänä, mutta en mahdu siihen levittäytymään tarpeeksi hyvin. Siksi siis keittiön pöytä aina ihan sotkussa kun opiskelen siinä - ja syön sohvalla :D
Myös ensimmäiset etäkurssiini kuuluvat harjotuskokeet ovat takana ja ensi viikolla sitten kolmannen vuoro. Pakettiini kuuluu 8 koetta, jotka ovat kahden viikon välein. Kokeiden suhteen mulla on ollut vähän ongelmia ja ensimmäisen kokeen jälkeen olin aivan masentunut kun en mitään osaa :D Toisen kokeen jälkeen tajusin missä ongelma on ja nyt kolmannen kokeen aion lähteä tekemään pois kotoa vaikkapa kirjastoon ja teen sitä oikeasti sen 5 tuntia. Nyt olen nimittäin tehnyt kokeita 3-4 tuntia ja luovuttanut, jonka lisäksi en jotenkin ole yhtään motivoitunut kokeen tekemiseen ja koitan nopeasti vain tehdä ne alta pois. Mutta harjoituskokeet ovat ehdottomasti ihan huippu osa tuota etäpakettia, sillä useassa kokeessa ehtii treenata taktiikan huippuunsa sitten oikeaa koetta varten. Näkee myös vähän minkä tyyppisiä juttuja siellä voi tulla vastaan ja ennen kaikkea pääsee seuraamaan omaa kehitystä!
Fiilis on siis yllättävän hyvä tällä hetkellä, mutta eiköhän niitä epätoivon hetkiä vielä tule - tai jos ei tule pitää varmaan kiristää tahtia kun on liian mukavaa ;) Tänään vapaapäivän kunniaksi olen katsonut Yle Areenasta Kandit ohjelmaa ja täytyy sanoa, että uusi kausi eläinlääkäreistä sai taas harmittelemaan kun yleiselle ja eläinlääkiksen puolelle ei voi samaa aikaa hakea. Nimittäin eläinlääkis ei missään nimessä ole pois suljettua vaihtoehto, mutta en sinne halua ainoastaan hakea.
Mutta nyt teidän vuoro, miten teillä menee?
Toinen matkani Lissaboniin
perjantai 9. helmikuuta 2018 • Lissabon, matkailu, matkustus, my day, oma elämä, video, videopostaus
Moikka! Viime postauksesta on vierähtänyt jo kuukausi... Ja postauksia odottaneille varoituksen sanana, että postaustahti tulee olemaan hiljainen blogin puolella ja hyvin pääsykoepainoitteinen, sillä se on aihe mistä tällä hetkellä haluan kirjoittaa ja joka on isoimpana osana arkeani. Koen muutenkin ehkä tällä hetkellä eniten omakseni muut somekanavat kuten instagram ja youtube. Mutta nyt vähän lomajuttuja!
Olin tosiaan jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä Lissabonissa ja tämä toinen ja todennäköisesti viimeinen reissuni kyseiseen kaupunkiin oli aika kiva piristys keskellä talvea! Lähdin jälleen käsimatkatavaroilla ja yksin lentäen. Nyt käsimatkatavaroilla matkustus oli huomattavasti vaikeampaa kun kesällä, sillä mukaan ottamani vaatteet olivat huomattavasti paksumpia. Vähän tuli kyllä koneeseen noustessa palautetta repusta ja matkalaukusta, vaikka molemmat heidän antamat mitat täyttivätkin. Lentokin muuten sujui nyt hyvin, joku ehkä muistaa viime reissun katastrofin kun laskeuduttiin ihan eri kaupunkiin ja oltin perillä aika paljon aikataulusta myöhässä...
Lissabonissa oli mukavan lämmin, mutta mukaan pakkaamani paksut collage-paidat ja kevyt toppatakki eivät olleet yhtään liioiteltuja! Tuuli oli lämpiminäkin päivinä aika hyytävä, mutta aurinko kuitenkin paistoi lähes joka päivä, joten vähän kylmempi sää ei haitannut yhtään kunhan oli vain vaatetta tarpeeksi päällä.
Erityisen käteväksi koin reissussa Zomato-appin, jonka kautta löysin hyviä ravintoloita. TripAdvisoria parempi, sillä lähes kaikkien ravintoloiden ruokalistat hintoineen olivat myös kyseisessä sovelluksessa esillä! Suosittelen kaikille matkaajille. Käytin myös paljon instagramia ja etsin sieltä ihmisten jakamista kuvista kivoja paikkoja ja ravintoloita. Ihana aamiaispaikka, Frutaria, löytyikin juuri instan kautta.
Lissabonin reissut oli tosiaan nyt varmaan tässä, kun reissujen syy lensi kanssani Suomeen. Mutta näi pitkästä aikaa reissatessa kasvoi olematon matkakuumeeni ja olisi kyllä kiva käydä jossain ulkomailla vielä tänä vuonna! Jos ei muualla niin ehkä vaikka Tallinnassa, kun en siellä ole koskaan käynyt ja tuntuu, että vähän jokainen suomalainen on kyseisessä paikassa vieraillut :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
