Maneesilla
perjantai 29. marraskuuta 2013 • korhola, koulua, lifestyle, lilli, puomeja
Moi! Tämä onkin näillä näkymin viimeinen kuulumispostaus ennen joulukalenteria. Haluatteko joulukalenterinkin ajan kuulla meidän kuulumisia? Voisin tehdä ainakin kerran viikossa jonkun kuulumispostauksen. Viime postaukseen tuli todella ihania kommentteja! Oli oikeasti ihanaa luka niitä ja kuulla, etten ole ainoa tämän vaikean vuodenajan armoilla. Viime viikolla heppailut sujuivat kuitenkin hyvin, vaikka se näillä näkymin olikin ehkä vaikein viikko. Lunta on nimittäin satanut ja sataa yhä lisää, jolloin kentästäkin tulee taas hyvä.
Tällä viikolla käväistiin kahdesti maneesilla. Ensimmäisen kerran keskiviikkona, kun mulla oli vapaapäivä koulusta koeviikon takia. Jouduin vapaapäivän "kunniaksi" heräämään aikaisemmin mitä normaaleina kouluaamuina, jotta ehdittäisiin maneesille. Oltiin kouluvalmentajan kanssa sovittu, että menen samaa aikaa olevalle tunnille jos siihen mahtuu. Jos ei mahdu niin menen sitten itsenäisesti maneesissa.
Äiti oli aamulla laittanut hevoset ulos syömään. Meidän koko perheen mielestä on tärkeää, että hevoset pääsevät aamulla ulos oli lähtö kuinka aikainen tahansa. Sini lähti taas mukaan, joten kuviakin oli tiedossa. Jonkin verran siitä olikin apua, mutta Sini oli kipeänä joten hirveästi ei saanut edes autella vaikka olisi halunnut. Vähän kiire meinasi tulla, kun jäin sänkyyn makaamaan. Oli niin kipeä ja tukkoinen olo itselläkin. Lopulta sain kammettua itseni ylös ja talliin. Laitoin äidin avustuksella molemmat hepat valmiiksi ja sitten matkaan.
Purettiin hevoset tallin pihaan ja aloitettiin heti niiden varustaminen. Maneesissa sitten selvisi, että menen itsenäisesti. Se oli mulle ihan ok, koska mitään kunnon rääkkiä en olisi kipeyden vuoksi jaksanutkaan. Muut menivät ympyrällä, joten mulle jäi toinen pääty vapaaksi. Tein siinä isoa ympyrää, jonka sisälle sitten tein pienenpiä ympyröitä taivuttaen normaalia enemmän. Laukassa jatkoin samaa. Valmentaja ehti muiden kävellessä sitten kommentoimaan munkin menoa. Ihana valmentaja kun panostaa noin paljon vaikken edes tunnilla ollut!
Pahoittelen kuvien laatua. Maneesissa on niin vaikea kuvata tuolla meidän melko huono valovoimaisella putkella ja varsinkin, kun laitoin vähän kehnot asetukset. Laukkatyöskentelyn jälkeen kävelin hetken, jonka jälkeen menin puomia. Puomi oli pituushalkaisijalla, joten tulin sitä mun päädyssä kahdeksikolla. Ensin niin, että suoristin aina ennen puomia ja lopuksi niin, että ylitin puomin vinosti. Oon todella tyytyväinen molempien meidän työskentelyyn. Jokainen puomin ylitys sattui nimittäin hyvään paikkaan.
Kuten sanoin alussa Pinja oli koulussa, joten menin jo toista päivää putkeen Lillillä. Siniltä loppui valitettavasti kuvausinspiraatio kun kuvista ei tullut mitään, joten ratsastuskuvia Lillin kanssa ei oikein ole. En tiedä olisiko niistä mikään julkaisukelpoinen ollutkaan. Aluksi menossa ei kehuttavaa ollut, muta onneksi varsinkin laukassa sain sen tosi kivaksi edestä. Lillillä en kauaa ehtinyt mennä, kun äitillä ja Sinillä oli kiire lääkäriin. Solariumissakaan ei ehditty käydä. Heitettiin tarpeeksi monta loimea pihalla hikisten heppojen niskaan ja ajeltiin kotiin.
Torstaina päästiin Pinjan kanssa aikaisin koulusta, joten lähdettiin silloinkin maneesille. Siitä reissusta ei kuvia ole, mutta kerron nyt lyhyesti kuitenkin. Jatkoin siitä mihin keskiviikkona jäin. Verkan jälkeen siirryin harjostusravissa keskiympyrälle, jossa tein erästä aluevalmennuksissa olluta tehtävää. Ravasin melko lyhyttä, mutta aktiivistä ravia ja käänsin Voiton pienille volteille ympyrän sisälle. Tällä kertaa voltit olivat pienempiä kuin keskiviikkona, enkä asettanut Voittoa ollenkaan. Sen sijaan ratsastin voltin ulkoavuilla. Vähän kuin takaosakäännös ravissa, tosin ei niistä volteista nyt ihan niin pieniä tullut. Parin pienen voltin jälkeen kevensin aina muutaman kierroksen reipasta ravia ja jatkoin sitten työskentelyä.
Laukassa tein pitkästä aikaa vaihtoja. Hetken työstämisen jälkeen tulin kolmikaarista vaihdoilla. Aluksi vaihdot tulivat pari askelta jäljessä mun pyynnöstä, mutta olivat lähes poikkeuksea puhtaita. Voitto kyllä lähes aina vaihtaakin puhtaasti. Hetken vaihdeltuani tulin loivaa kiemurauraa, jonka alussa vaihdoin laukan ja palattuani uralle vaihdoin uudestaan. Tässä vaiheessa avut menivät jo todella hyvin läpi. Loppuravien jälkeen Voitto sai loimen niskaan, hetki kävelyä ja sitten solariumiin.
Huomenna kuvataankin joulukalenteria kavereiden kanssa. Ainakin suuret on suunitelmat, katsotaan miten toteutus onnistuu ;)
Kahden hevosen päivä
torstai 28. marraskuuta 2013 • koulua, kuvapostaus, lifestyle, lilli, maasto, pellolla
Koeviikot on samalla sekä stressaavia, että ihania. Mulle sattui just kivasti tässä jaksossa, että sain lomailla melkein kokonaiset kolme päivää. Tiistaina käväisin aamulla tekemässä psykologian kokeen ja äiti tuli mua sitten hakemaan kymmenen jälkeen. Keskiviikkona sain hölläillä koko päivän kotona, mutta ei se nyt ihan hölläilyksi jäänyt.. Siitä kumminkin lisää seuraavassa postauksessa. Tänään mulla oli pelkästään kokeiden palautukset, joissa meni vain vähän reilu tunti. Uskonnosta tuli ysi ja pitkästä matikasta kasi, ihan tyytyväinen olen. Nämä postauksen kuvat ja kuulumiset ovat siis tiistailta. Pinja oli vielä koulussa, joten menin Lillilläkin pitkästä aikaa. Sini ja äiti olivat auttelemassa, joten ei kahden hevosen liikutuksessa edes kauaa kestänyt.
Tästä olisi tullut niin hieno kuva, mutta pitkällä objektiivillä ei Voitto pystyyn nousseena mahtunutkaan kuvaan..
Kenttä muistutti edelleen luistinrataa ja tiekään ei ollut enää kaukana siitä, joten päädyttiin menemään pelloilla. Meillä ei mitään suuria peltoja ole, eikä niissä viitsi kauheasti mennä kun hevosten laitumina toimivat aina kesäisin. Hyvin mahtui kuitenkin ottamaan pari pätkää laukkaa sekä ravailemaan ihan kunnolla. Voitto toimikin yllättävän kivasti vaikka oltiin pellolla. Olin kuvitellut sen vain kaahailevan päättömästi, mutta Voitto nosteli koipiaan jo nyt tosi hyvin, sitten kun sataa vielä lisää lunta niin päästäänkin kunnon hankitreeniin.
Maneesittomalla tallilla treenaaminen on tähän vuoden aikaan oikeastaan mahdotonta. Joskus on päiviä, ettei missään pysty ratsastamaan kunnolla. Joten kaikki toivovat nyt tänne lisää lunta, jotta kenttäkin olisi ratsastuskunnossa. Nyt ollaan onneksi päästy käymään maneesilla muutamia kertoja, joten ihan kevyellä köpöttelyllä hepat eivät ole olleet. Ollaan vähennetty molemmilta hevosilta ihan vähän ruokaakin ja nyt niiden käytös on ollut paljon järkevämpää, kuin hetki sitten. Onhan se selvä, että jos saa normaalisti ruokaa muttei pääse tekemään töitä purkautuu se riehumisena ratsastuksessa ja tarhassa. Iskä asensi viikonloppuna tallille lisää valoja ja nyt hevoset ovat viihtyneet yli 12 tuntia putkeen ulkona. Vielä hetki sitten ja viime talvenakin ne alkoivat riehua heti pimeän tultua. Vaikkei ehkä osaisi kuvitella, ne valot oikeasti auttavat ja nyt hepat on tarhailleet ihan rauhassa aamu seitsemästä ilta kahdeksaan. Niidenkin paljon kivempi olla koko päivä ulkona, jos vaan säät sallii.
Miten te maneesittomalla tallilla asuvat liikutatte heppoja nyt?
Tie oli sen verran liukas, että vaihdettiin peltoa hyppäämällä ojan yli. Voiton kanssa se sujui hyvin. En kyllä käsitä, miten jään aina hypystä jälkeen tälläsissa tilanteissa vaikka tiedän Voiton hyppäävän. Äiti talutteli Lilliä ja poni päätti sitten hypätä ojan vauhdilla. Lähti jo paria metriä ennen juoksemaan, jolloin äitiltä pääsi ohjat tietty irti. Poni paineli onneksi Sinin luokse sokerille ja käyttäytyi sen jälkeen nätisti. Viime aikoina onkin ollut vauhdikkaita tilanteita hevsoten kanssa, onneksi mitään ei ole käynyt!
Tykkään mennä pienelläkin pakkasella loimi päällä, jos ohjelmassa ei ole mitään hikitreeniä. Hevosten lihakset lämpenee ja pysyy paremmin lämpimänä. Eipä siitä mitään haittaakaan ole. Vähän pelottaa, miten me osataan loimittaa Voittoa jos se kohta klipataan. Jotain vinkkejä?
"Sini mä laukkaan niinku tuolta tonne. Otakki sit kuvia!"
Äiti oli talutellut Lillin valmiiksi sillä aikaa kun minä menin Voitolla. Sitten vaihdettiin hevosia. Minä Lillin kyytiin ja äiti taluttamaaan Voittoa. Voitto käyttäytyi tosi nätisti kun olin selässä, mutta taluttaessa se keksi mörköjä vähän joka paikkaan ja ryntäilikin pariin otteeseen. Voitto ei onneksi lähde koskaan juoksemaan suoraan eteen päin vaan kääntyy aina ihmisen ympärille, joten se ei pääse yhtä helposti vapaaksi kuin Lilli.
Lillillä on niin pienet kaviot ja vieläpä rengaskengät etusissa, että sille tulee tilsoja koko ajan. Tilsakumit saadaan onneksi seuraavassa kengityksessä, johon ei olekkaan enää kauaa. Köpsöttelin Lillillä siis oikeastaan vain käyntiä ja ravia pitkin ohjin. Älkää muuten ihmetelkö mun yhtäkkistä lihoamista, laitoin ilman satulaa menemisen takia turvaliivin takin alle. Olikin pari kertaa lähellä, että keikahdin alas Lillin spurttaillessa.
Ei se määrä vaan se laatu
keskiviikko 27. marraskuuta 2013 • bloggaus, lifestyle
Palataampa vielä maanataiseen postaukseen. Kaikki kommentit lueskeltuani, vielä muutaman lisäkommentin muihin postauksiin saatuani ja kirjoiteltuani blogeihin joita seuraan kasapäin kommentteja aloin miettimän asiaa uudesta näkökulmasta. Kyseisellä postauksella en alun alkaenkaan lähtenyt hakemaan ja kerjäämään lisää kommentteja blogiini. Tarkoituksena oli tiedustella teiltä miksi jotkut eivät kommentoi ja muutenkin kannustaa ihmisiä ihan yleisesti bloggaajien kanssa aktiivisempaan vuorovaikutukseen.
Nyt muutaman päivän itselleni asetettua haastetta toteutettuani huomasin erään tärkeän asian, jota alla oleva kommentoijakin selitti:
Bloggaajat, jotka saavat oikeastaan itsestään selvyytenä jokaiseen postaukseen kymmeniä kommentteja haluaisivat ehkä kuulla muutakin kuin söpö heppa, ihana paita tai kiva postaus. Aikaisemmassa postauksessa kerroin tälläistenkin kommenttien piristävän minua ja kyllä niinhän ne tekevät yhä edelleen, mutta vitsi miten iloiseksi tulinkaan muutamasta rakentavaa palautetta tai mielipiteitä sisältävästä kommentista viime postauksissa. Niistähän olisi voinut vaikka syntyä keskustelua lukijoiden ja bloggaajan välillä, jos ne eivät monen teidän sanoja lainaten "hukkuisi kiva postaus kommentteihin". Kuinka usein te muuten luette seuraamienne blogien kommentteja?
Tällä postauksella en tarkoittanut, että nyt kaikki lopettavat kommentoinnin jos ei ole mitään asiaa. Tarkoituksenani on herättää vähän ajatuksia kommentoinnin suhteen, ei edelleenkään pyytää teitä lopettaman minun tai muiden blogeihin kommentointia. Minä ja varmasti te muut bloggaajat olette täysin tyytyväisiä lukiessaan sen kiva postaus -kommentin. Voisiko siihen kuitenkin lisätä jotain? Miksi juuri se oli kiva postaus? Oliko se kivasti koottu, oliko siinä laadukasta tekstiä tai hyviä kuvia? Halusin heittää teille taas kysymyksiä ja mietittävää, mitä te lukijoina tai bloggaajina olette tästä mieltä? Päätin tämän myötä muuttaa itselleni asetettua haastetta, kommentoin lähes jokaiseen tällä viikolla julkaistuun postaukseen, jos keksin vain jotain vähän persoonallisempaa sanottavaa. Joskus se yhden lauseen mittainen kehukin on paikallaan, mutta ehkä välillä jokainen meistä voi panostaa laadukkaaseen kommenttiin.
Miltä kuulosti? Onko lukijoilla tai muilla bloggaajilla herännyt samanlaisia ajatuksia? Mikä on teidän mielestä hyvä kommentti?
Muistakaa osallistua tänään julkaistuun arvontaan tästä.
Voita liput Hippolan klinikkaan!
• arvonta, hippola, hippolan klinikka, lifestyle
Arvonta on järjestetty yhteistyössä Hippolan kanssa. Jos jollakin on mennyt mun tai muiden bloggaajien infot klikinasta ohi, niin tässä vielä kerran: Klinikka järjestetään Helsingin Ruskeasuolla sunnuntaina 8.12. klo 15–18. Ratsastajina toimivat Hippolan bloggaajat Aada, Susanna, Sophia , Oona, Senni, Liisa ja Heidi. Itse olen tulossa katsomaan klinikkaa ja moikkaamaan halukkaita. En siis ratsasta tällä kertaa. Klinikan pitävät kansainvälisen tason kouluratsastajat Karolina
Liuksiala ja Eeva-Maria Porthan-Broddell. Liuksiala ja
Porthan-Broddell demonstroivat harjoituksia myös ratsain.
Palkintona on kolme kahden hengen lippupakettia. Arvonta päättyy 29.marraskuuta klo 21. Ilmoitan voittajille henkilökohtaisesti sähköpostiin, tarkistakaahan silloin sähköpostianne ahkerasti!
NÄIN OSALLISTUT:
1.Osallistu kilpailuun kertomalla kommenttiboksissa, kenen bloggajaan näkemistä odotat eniten ja miksi?
2. Muista liittää mukaan sähköpostiosoitteesi, jotta saan voittajaan yhteyden.
ps.
Jos arpaonni ei suosinut tällä kertaa. Lippuja voi ostaa Erika Hanhisuannolta osoitteesta erika.hanhisuanto@hippola.
Kuvakuulumisia viikonlopulta
tiistai 26. marraskuuta 2013 • hippola, kuvapostaus, lifestyle, maasto
Moi! Edelliseen postaukseen tuli hirveästi kommentteja. Oli kiva lukea miksi jotkut eivät juuri koskaan kommentoi Syyt olivat kyllä ihan järkeviä ja melkeimpä samoista syistä jää itselläkin kommentointi muiden blogeihin melko vähäiseksi. Kommentointi jää usein siis laiskuuden, puhelimella lukemisen tai yksinkertaisesti sen takia, ettei vain keksi sanottavaa. Jonkin verran tuli teidän puolelta kritiikkiä siitä, etten vastaa kommentteihin. Valitettavasti minulla ei vain ole aikaa. Kesällä kun olin lomalla vastasin jokaiseen kommenttiin, välillä tuntui kuitenkin turhalta kirjoittaa repeatilla kiitosta. Aikaahan kyllä saisi järjestettyä, mutta se on eri asia mistä. Koulu- tai hevosjutuista en sitä voi ottaa, se on varmaan jokaiselle selvä. Ainot mahdollisuus olisi vastata kaikkiin kommentteihin, mutta postata harvemmin. Postauksen tekemiseen kun menee kuvaunmuokkauksineen noin tunti, kuten kommenttien vastaamiseenkin. Itse haluan kuitenkin postailla aktiivisesti, joten mielummin vastaan vain kommentteihin jotka vastausta vaativat. Elkää kuitenkaan unohtako, että luen kyllä ihan kaikki kommentit!
Vähän lisää vielä infoa, ennen kuin mennään varsinaisiin kuulumisiin. Hotelli ja junaliput on nyt varattu Helsinkiin. Olen siis äidin kanssa menossa Hippolan järjestämälle klinikalle,jossa oikeestaan kaikki mun lempparibloggajaat ratsastaa (Aada, Susanna, Sophia ja Oona). Niille jotka on tulossa pieni muistutus: Lippu klinikalle pitää ostaa ennakkoon. Lippuja voi ostaa Erika Hanhisuannolta osoitteesta erika.hanhisuanto@hippola.
Viikonloppuna oli taas niin mukavaa heppailla. Kaikessa rauhassa mentiin valoisan aikaan talliin. Siivoiltiin rauhassa, kuvailtiin ja vietettiin muutenkin aikaa hevosten kanssa. Ensimmäisenä otettiin Pinjasta ja Lillistä kuvia. Voitto seurasi sillä välin tarhassa iskän ja äidin sähkönviritystä. Silloin kun aidoissa ei ole sähköä Voitto nojailee ja syö lankoja. Heti kun napsautin sähkön päälle, pysysi se kaukana aidasta. Pinja heitti Lillin takaisin tarhaan ja seuraavaksi vuorossa oli Voiton ja minun kuvailua. Laitoin Voiton puolivalmiiksi tarhassa, jonka jälkeen mentiin pellolle ottamaan muutama kuva. Kuvat onnistuivat yllättävän hyvin, sillä Voitto poseerasi lähes koko ajan tosi nätisti.
Pinja otti rakenne kuvankin, vaikka oletinkin sen kuvaavan tässä mua ja Voittoa vähän lähempää. Karva on kyllä tosi sottasen näköinen. Kunhan klippaajan saikku loppuu niin sitten Voittokin pääsee eroon karvoista, jei! Huomasin, että arsinkin Voiton kaula on hirmu luikku. Ratsastuspohjien tullessa taas kuntoon pitää treenata nyt vähän isommalla vaihteella ja rankemmin. Kohta tulee hangetkin niin pääsee sinne revittelemään.
"Mamiii en uskalla kertakaikkiaan hypätä tuon ojan yli."
"Wihii uskalsin!"
"Oujee täähän on siistiä, voitasko juosta ja hyppiä vähän lisääkin?!"
"Hei mitä ihmettä, eikö me lähettykkä juoksee? Ja mitä sä siinä maassa kyykit?"
Kentälle oli jäänyt melko paljon vettä ennen sen jäätymistä. Nyt se sitten muistutti melko paljon luistinrataa... Peltokin oli vielä viikonloppuna sen verran vetinen, että märkä lumi sai jalkoihin isot tilsat. Seuraavassa kengityksessä hepat saa onneksi tilsakumit. Menin ( tai siis jouduin menemään) tiellä, kun se oli oikeastaan ainot paikka missä pystyi ratsastamaan. Laukkailin ja ravailin edestakaisin meidän lähtiteitä. Kuvia ei valitettavasti ole enempää. Lilli nimittäin sai kohtauksen jäädessään yksin tarhaan ja riehui ihan urakalla. Pinjan oli pakko ottaa se sisälle ja puuhastella sen kanssa, jotta se pysyisi rauhallisena.
Olin jo lopettelemassa, kun Pinja oli päättänyt Lillin kanssa tulla tielle mua vastaan. Lilli sitten päätti villiintyä, eikä siinä ollut tietenkään mitään Pinjalla tehtävissä. Poni laukkasi Voiton ohi, josta Voitto sitten villiintyi ja alkoi hyppimään Lilli laukkaili hetken tiellä ja jäi sitten odottamaan, että Pinja tulisi sen hakemaan. Onneksi ei kulkenut autoja juuri silloin ja oli onneksi valoisaa, että autoilija olisi varmaan huomannut karanneen karvapallon..
Mikset kommentoi? + muita tilastoja
maanantai 25. marraskuuta 2013 • bloggaus, kysymyksiä, lifestyle, lukijoille, tilastoja
Toteutin hetki sitten kyselyn blogini lukijoille. Eräs kohta herätti ainakin minussa bloggaajana sekä ahkerana muiden blogien lukijana ajatuksia. Nimittäin kyselyyn vastanneista 61% ei kommentoi juuri koskaan blogiini. Vastanneista tuo 61% oli n.1000 ihmistä, melko paljon! Tästä sainkin idean haastaa itseni sekä teidät kommentoimaan muiden blogeihin tulevan viikon ajan. Otan itse tavoitteeksi kommentoida jokaisen seuraamani blogin tulevalla viikolla julkaistuun postaukseen. Kivat kommentit nimittäin oikeasti piristävät bloggaajaa ja insproivat kirjoittamaan tulevia postauksia. Kommentoimalla muiden blogeihin voi omaankin blogiin eksyä uusia kävijöitä, itse ainakin käyn kurkkimassa mielenkiintoisten kommenttien kirjoittajien blogit. Olisi kiva kuulla myös niiltä, jotka eivät koskaan kommentoi mikä siihen on syynä? Laiskuus, ei ole mitään sanottavaa vai..?
Kuinka usein kommentoit?
Toinen asia mitä kyselyssä tiedustelin kommentointiin liittyen oli negatiivinen kommentointi. 4% kyselyyn vastanneista (eli yli 50 ihmistä) oli kuulemma kommentoinut blogiini ilkeästi, puolet nimellä ja puolet nimettömästi Nyt olisikin kiva kuulla, vaikka sitten anonyyminä mikä on saanut sinut joskus kommentoimaan jonkun blogiin ilkeästi? Miksi kommentoit ilkeästi vaikka tiedät jonkun loukkaantuvan siitä vai etkö kommentoidesa tullut aatelleeksi asiaa?
Kyselyssä selvisi myös faktoja teistä: 41% kyselyyn vastanneista oli 13-15vuotiaita, mukaan mahtui myös alle kymmenen sekä yli 26vuotiaita. SIinä siis suuntaa antavaa lukijoiden keski-ikää. Melko eri-ikäisiä lukijoita täältä löytyy ja hyvä niin! Varsinkin ääripäiden eli nurempien ja jo vähän vanhempien mielipiteitä olisi kiva kuulla, mikä teitä kiinostaa juuri minun blogissani?
Tänään mentiin tylsien tilastojen muodossa, mutta toivottavasti tästä saadaan mielenkiintoisempaa keskustelua kommenttiboksin puolella. Kuvattiin viikonloppuna paljon kuvia, joten niistä tulossa lähipäivinä postausta! Joulukalenteri on myös kovasti työn alla, vielä muutamia luukkuja pitäisi keksiä.
Bloggaajien kouluratsatusklinikka + videopostaus
lauantai 23. marraskuuta 2013 • hippola, hippolan klinikka, lifestyle, lilli, video, videopostaus
Tervetuloa Hippolan, Smart Ridersin ja NIKA Equestrianin yhteistyössä järjestämään kouluratsastusklinikkaan.
Niin este- kuin kouluratsastuskin pohjautuvat päivittäiseen perustyöskentelyyn, jolla hevonen voidaan lopulta valmistella lajin kuin lajin vaativampiin tehtäviin. Klinikassamme demonstroidaan sellaisia arjen tärkeimpiä ratsastuksen avaimia, joilla työskentelystä saadaan mahdollisimman tehokasta ja laadukasta – jokaisen omalla tasolla. Samalla tarjoamme mahdollisuuden nähdä suosittujen bloggaajiemme ratsastavan livenä!
Klinikan vetäjät ja kansainvälisen tason kouluratsastajat Karolina Liuksiala ja Eeva-Maria Porthan-Broddell valmentavat klinikassa koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa kilpailevia bloggaajiamme. Liuksiala ja Porthan-Broddell demonstroivat harjoituksia myös ratsain.
Klinikka järjestetään Helsingin Ruskeasuolla sunnuntaina 8.12. klo 15–18
Klinikka on avoin kaikille ja lippuja voi ostaa Erika Hanhisuannolta osoitteesta erika.hanhisuanto@hippola.net. Ilmoita viestissä haluamasi lippumäärä. Jos ostat useampia lippuja, ilmoitathan kaikkien tapahtumaan tulevien nimet viestissä. Yhden lipun hinta on 13 €. Maksu suoritetaan pankkitilille, jonka numeron saa lippujen tilauksen yhteydessä. Lisää infoa tulee tapahtuman- sekä Hippolan facebookkiin.
Me ei pitkän ajomatkan takia oteta Voittoa mukaan. Minä olen ilman heppaa kuitenkin paikan päälle tulossa. Katsotaan saataisiko tänne blogiin teille arvontaa, jossa te voisitte voittaa lippuja klinikkaan ;) Kuinka monella olisi jo nyt suunitelmissa tulla katsomaan klinikkaa?
Eilen kuvattiin videopostaus, kun kaverimme Petra tuli käymään. Tällä kertaa vähän lyhyempi, sillä mitään erityistä ei tapahtunut. Linkki videopostaukseen
Mistä vaatteiden hintaerot johtuvat?
perjantai 22. marraskuuta 2013 • muoti, Suitsisoppi, yhteistyö
Moikka! Jonkin aikaa sitten kävin koulun jälkeen yhteistyökumppanini Suitsisopin liikkeessä kuvailemassa, tällä kertaa mulla oli selvä visio minkälaisen postauksen haluaisin tehdä blogiin. Wilma sai tällä kertaa kunnian (heh, pakotin sen kun en itse halunnut olla kuvissa;D) toimia mallina, koska Pinja tai äiti ei päässyt avustamaan kuvauksia. Tein siis postauksen keskihintaisista, hyvää käyttölaatua olevista tuotteista, jotka näyttävät samalle muta ovat eri hintaisia. Toinen asukokonaisuuksita on hieman edukkaampia ja toinen sitten kalliimpi. Kyselin Facebookissa kumpi asu näyttää kivemmalle ja lähes kaikkien mielestä tuo halvemman hintaluokan asu oli kivemman näköinen, mitä mieltä te olette?
Kuvassa Wilmalla on Equipagen ohut fleece Silvia 49e sekä Equipagen ohuttoppainen liivi Georgia 57e. Jalassa on Back2Backin NicePro-housu 85e ja Cavallon saappaat 325e. Päässä Euro-Starin pipo 39e.
Hintaa koko paketille tulisi 508e.
Hintaa koko paketille tulisi 508e.
Hintaa koko paketille tulisi 1637euroa.
Suitsisopin Sanna vastaa teille kysymykseen, jota itsekkin tulee pohdittua usein:
Mistä hintaerot sitten tulevat?
"Materiaalilla on iso osa hinnan muodostuksessa. Esimerkiksi fleecetakin kankaita vertailemalla huomaa erot paksuudessa, nukan pituudessa, vuorikankaassa sekä tietysti itse mallissa; miten takki istuu päällä ja kuinka kangas joustaa liikkeessä. Vaikutusta on myös sillä, montako värivaihtoehtoa tai kokoa takissa on saatavana.
Housuissa on aivan sama asia; materiaali ja malli vaikuttavat todella paljon -eihän ole samantekevää millaisella housulla ratsastaa; housunhan tulisi olla "huomaamaton" ja silti todella kulutuskestävä. Mitä enemmän kankaalla on teknisiä ominaisuuksia, sitä hinnakkaampi housu on -ja tosi on ne ihanat koristeetkin vähän vaikuttavat Nykyään lähes kaikki housut ovat lycrapunttilahkeilla ja niidenkin materiaaleissa ja malleissa on eroja! Ja samoin lahkeen olisi hyvä istua niin, ettei sitä huomaa tiukemmassakaan saappaassa
Toppaliiveissä on huimia eroja pintamateriaalin, TÄYTTEEN materiaalin ja määrän suhteen, mallin -sekä tietty sen ulkonäön suhteen. Eli näillä keleillä pärjätään loistavasti esim. kuvan Equipagen ohuella liivillä mutta kun pakkasta tulee niin Euro-starin paksu liivi pääsee oikeuksiinsa.
Saappaissa hintaan vaikuttaa materiaali, materiaali, materiaali ja sitten malli sekä muut ominaisuudet sekä muutosmahdollisuudet. Nahan laadulla on merkitystä! Jos saappaat ovat esimerkiksi naudan nahkaa on vuodan oltava tasalaatuista. Käsittelytavoissa on toki eroja ja lisäksi mallilla; mitä erikoisempaan saappaaseen mennään se näkyy aina myös hinnassa. Pohjan rakenteessa ja käytetyissä materiaaleissa on myös eroja. Saappaidenhan tulisi kestää Suomen kostean kesän lisäksi myös talven jäätävä pakkanen... Hintaan vaikuttaa myös se miten paljon saappaaseen on mahdollista saada erilaisia lisäominaisuuksia esim. kristallit, erikoisompeleet, erikoisvärit jne.
Näin paljon on vaihtoehtoja Petrien sappaiden nahkojen kuvioinnissa ja väreissä!
Jos verrataan kuvien saappaita, edullisessa Cavallossa on kulutuskestävä nahka mutta varsikokoja yhdelle jalkateräkoolle on 4-6 kokoa. Fantastinen saapas kasvavalle junioriratsastajalle sekä aikuiselle jolle tämä slimmi malli käy jalkaan. Petrien Meredith saapas taas on hinnakkaampi sillä se malli voidaan valmistaa asiakaan toiveen mukaan erilaisista nahoista, eri väreissä ja kahdella eri "full contact" pohjegripillä. Siihen saa halutessaa erilaisia koristeita varteen tai vaikkapa koristeompeleita -myös kontrastiväreillä. Ja jos joku 15 eri varresta ei käy, voidaan tämä malli tehdä myös mittatilaustyönä jalan omiin mittoihin"
Molemmat ovat minunkin mielestäni hyviä vaihtoehtoja kovempaan sekä kevyempään käyttöön ja toisaalta sellaisia, että suurimmalla osalla on varmaan mahdollisuus hankkia näitä. Ja kuten kuvista näkee, ovat asut lähes saman näköisiä, vaikka hintaeroa on keskihintaisissakin tuotteissa. Saappaat ovat toisessa asussa melko hinnakkaat, mutta muuten kalliimpikin asu on vielä kohtuuhintainen. Olen huomannut, että kaikista halvimmat tuotteet yleensä kannattaa unohtaa sillä materiaalit eivät kestä yhtä hyvin ja mallien istuvuus on usein niin kummallinen että ne pikemminkin haittaavat ratsastusta. Kellään samoja kokemuksia, tietysti poikkeuksiakin on halpojen tuotteiden laadussa!
Kumpi asu on enemmän sinun mieleesi?
Mitkä ovat ratsastusvarusteita joihin panostatte ja missä tyydytte halvempaankin versioon?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
