Hevosten lopetus ja koulupaikatta jääminen ovat pistäneet mielen vähän matalaksi viime aikoina. Mä niin kovin toivoin hevosten lopetuksen jälkeen, että pääsisin kouluun, jotta saisin uutta ajateltavaa ja iloa suuren surun keskelle. Toisin kuitenkin kävi, sillä jäin harmittavasti kahden pisteen päähän sisäänpääsystä. Kahden pisteen... Niin lähellä, mutta niin kaukana. Viime päivät onkin sitten saanut itkeä molempien asioiden vuoksi, mutta lohduttaudun sillä, että ehkä nämä menee samoilla itkuilla ja sitten voikin kääntää katsetta kohti tulevaa.
Moni muuten pommitti täällä blogin kommenttikentässä pääsykoetuloksista, joten suosittelen seuraamaan mua Instagramissa, jossa ilmoittelin asiasta heti ja olen muutenkin siellä aktiivisempi ja ajankohtaisempi. Löytyy nimimerkillä tiiavoitto tai tästä.
Hevosten lopetusta olen käsitellyt paljonkin youtuben puolella, joten kurkatkaa nämä videot, jos se aihe kiinnostaa:
Hevosten lopetuksesta,
toiseksi viimeinen tallivideopostaus,
viimeinen tallivideopostaus ja
Lillin & Voiton muistolle. Tämä postaus tulee käsittelemään enemmän lääkisjuttuja. Jako viime aikoina on ollutkin se, että blogissa lääkisjutut ja youtubessa sitten hevosjutut. Mennään varmaan aika samalla kaavalla nytkin, sillä youtube on oikeastaan kaikilta muilta aiheiltaan paitsi näiltä pääsykoejutuilta mieluisampi alusta minulle tällä hetkellä.
Tulokset tulivat tosiaan vihdoin torstaina ja Opintopolku näytti kaikkien hakukohtien kohdalla peruttua eli toisinsanoen en päässyt mihinkään kouluun. Olin hakenut Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun lääketieteelliseen. Olin aluksi todella pettynyt. Koe meni mielestäni nimittäin melko hyvin, lisää voitte lukea
tästä postauksesta, jossa kerron heti kokeen jälkeen fiiliksiä. Pisterajojen selvittyä kuitenkin pettymys vähän laantui, sillä selvisi, että olin kuitenkin todella lähellä sisäänpääsyä ja fiilikseni siitä, että koe meni hyvin piti kuitenkin jotakuinkin paikkaansa. Ja voitteko kuvitella olin laskenut pisteeni puolenpisteen tarkkuudella oikein heti kokeen jälkeen! Sain siis 147,5 pistettä ja Kuopioon oltaisi vaadittu 149,5 pistettä.
Tilasin kokeen itselleni, jotta pääsin näkemään missä olin onnistunut ja missä en. Yksi ajattelemattomuusvirhe hormonitehtävässä vähemmän ja yksi pyöristysvirhe pois niin olisin sisässä. Tai sitten jos olisin tajunnut sen aminohappotehtävän tehtävänannon, joka meni minulta aivan typerästi ohi varmaankin johtuen pienestä jännityksestä... Mutta näitähän nämä on. Ensi vuonna pitää osaamisen olla sillä tasolla, että oikeasti osaan niin monta tehtävää kokonaan, että on varaa tehdä pari virhettäkin ja pisteet riittävät silti sisään. Nyt osaamiseni oli "vain" sillä tasolla, että ilman virheitä tehtävissä jotka osaamistason puolestani osasin olisin sisässä, mutta kuten jokainen tietää, niitä virheitä vaan tiukan paikan tullen etenkin tuppaa tulemaan.
Vähän myös jäi kaivelemaan se, että olisin päässyt tänä vuonna reilusti sisään eläinlääkikseen ja kuten tiedätte se oli pitkään unelmani ja on tälläkin hetkellä vahva varavaihtoehto. Olenkin tiukan paikan edessä ensi vuonna. Mennäkkö varmaa reittiä ja hakea eläinlääkikseen, sinne kun pitäisi aika varmasti minun päästä sisään myös ensi vuonna. Vai hakeakko vielä yleiselle, jonne sisäänpääsy ei ole läheskään niin varmaa. Toivoisin niin paljon, että voisin hakea molempiin samaa aikaa... Olisi aivan mahtavaa, jos sellainen muutos tulisi! Ne ovat kuitenkin aika erilaiset alat, joten en näe juurikaan ongelmaa miksei niihin voisi hakea samaa aikaa. No tätä ehtii onneksi vielä miettiä sillä pääsykoe molempiin on sama, pitää sitten hakuvaiheessa keväämmällä valita kumpaan sitä päätyy. Ei täällä olisi jotakuta joka on pohtinut eläinlääkiksen ja yleisen välillä? Kumpaan päädyitte, millä perustein ja oliko oikea päätös? Voisin joskus avata vähän tarkemminkin molempien plussia ja miinuksia omasta näkökulmastani.
Nyt aion ottaa kuitenkin rennosti ja aloittaa lukemisen sitten syksymmällä. Ilmeisesti tuleva pääsykoe perustuu uuteen opsiin, joten senkin suhteen tulossa vähän muutoksia. Toivon kuitenkin, että muuten pääsykoe pysyy samana eli sisältää lukion fysiikan, kemian ja bilsan kurssit. Ja näin hyvin todennäköisesti onkin, sillä sitten vuonna 2020 tulee niitä isompia muutoksia, joten tuskin nyt tehdään vuodeksi mitään kovin radikaalia.
Olen myös päättänyt, että hankin saman valmennuskurssin mikä minulla oli nyt eli
MAFY-valmennuksen Mafynetti-etäkurssin. Se, että pääsin noin lähelle sisäänpääsyä on kokonaan Mafynetin ansiota. Kuten olen monesti sanonut, ei olisi opiskelustani tullut tänäkään vuonna sen kummoisempaa kun ensimmäisenä hakuvuotenani, jos en olisi kyseistä kurssia saanut yhteistyön tiimoilta ja sen kautta päässyt kärryille siitä miten ja mitä minun täytyy opiskella päästäkseni lääkikseen. Mitäpä sitä hyvää vaihtamaan :)
Miten teidän kesä on sujunut? Pääsittekö haluamiinne kouluihin tai onko siellä paljon porukkaa, joilla on ensi keväänä pääsykokeet ajankohtaisia?
Täällä yksi joka ei päässyt tänä vuonna sisään yleiselle ja pohtii ensi vuoden hakua juurikin siltä kannalta että yleinen vai eläinlääkis. Itse en vaan haluaisi muuttaa Helsinkiin... 😅 mutta mielenkiinnolla odotan jos joku jomman kumman valinnut kommentoisi! Kuitenkin eläinpuoli on minullakin ollut ensiksi se unelma 😋
VastaaPoistaKiva kuulla, että muillakin samoja fiiliksiä! Ja mulla ihan sama homma tuon Helsingin kanssa, se on yksi miinus eläinlääkiksen kanssa. Vaikka toisaalta mulla olisi siellä paljon enemmän töitä blogijuttujen tiimoilta, mutta silti jostain selittämättömästä syystä lähtisin mielummin vaikka Ouluun kun Helsinkiin 😂
PoistaLukion jälkeen ajattelin etten Joensuuta alemmas muuta ja lähdinkin opiskelemaan Ouluun. Alkuperäiset opinnot keskeytin ja käväsin 6kuukautta töissä ulkomailla. En koskaan kotiutunut Ouluun ja aina oli tunne että tahdon pois, siksi kävin ulkomailla.
PoistaKolme vuotta myöhemmin muutin Helsinkiin ja nyt täällä vuoden asuneena voin sanoa että yksi elämäni parhaista päätöksistä. Olen viihtynyt älyttömän hyvin, vaikka asuminen on kalliimpaa niin elämään tuli niin paljon enemmän sisältöä ja ihmiset ovat avoimempia. Ole rohkea, aina pääsee pois, mikään ei ole lopullista.
Kiva kuulla! Ja itsellä ei siis missään nimessä ole ainoa syy miksen eläinlääkikseen halua Helsinki. Se on vain yksi syistä mikä saa vähän enemmän kallistumaan Kuopion yleisen puoleen.
PoistaJa vimeinen lauseesi pitää kyllä hyvin paikkaansa, sitä olen miettinyt paljon. Jos eläinlääkis ei tuntuisikaan omalle jutulle, pääsee sieltäkin pois ja voi vaihtaa sitten muualle :) Mutta katsotaan miten ajatukset tässä menee, ehkä pitää vielä vähän enemmän perehtyä molempiin aloihin ja haastatella molempia opiskelevia. Molemmat alat kun kiinnostaa, mutta eläinlääkäreiltä kuullut niin paljon huonoa alasta, että se sai aikoinaan kääntymään sinne yleisen puoleen eläinlääkiksen sijaan...
Älä lannistu, hae yleiselle vielä! Kyllä se tärppää :)
VastaaPoistaTsemppiä!
VastaaPoistaMuistatko muuten että mitä sait kaikista luonnontieteistä numeroks peruskoulun päättötodistukseen? :) Oon itsekin miettinyt yleistä tai eläinlääkistä.
Täällä itseasiassa näkyy koko mun todistus: http://www.lillivoitto.fi/2013/06/paattotodistus.html
PoistaTiia, se 2,5 pisteen päähän jääminen on aika kaukana sisäänpääsystä.Välissä voi olla kymmeniä, jopa satoja hakijoita. Itse jäin pisteen päähän ja kaukana olen tuloksella 😢.
VastaaPoistaYstäväni haki ammattikorkeaan lukemaan ensihoitoa ja pääsi, vaikka sinne on vaikeampi päästä tänä päivänä, kun lääkikseen. Jotkut onnistuu.
Ensi vuonna uudestaan. Toinen kerta edessä.
Tsemppiä kesään!
No minusta se on silti lähellä, kaukana ollaan silloin kun jäädään kymmenien pisteiden päähän, joka vaatisi jo kokonaisten tehtävien ratkaisemista oikein. Eihän 2p ole kuin esim. kaksi monivalintaa enemmän oikeen tai kuten postauksessa sanoin kaksi pyöristysvirhettä vähemmän. Vaikka tiedostankin sen, että välissäni on kuten sanoit todennäköisesti jopa satoja hakijoita. Se 2p ei kuitenkaan osaamistasolta ole enää kaukana sisäänpääsystä.
PoistaÄlä suotta sinä sure, että olet tuloksellasi kaukana. Turha masentaa itseään tai muita tuollaisilla ajatuksilla, se ei varmasti tee hyvää tulevaan valmistautumiseen. Ennemmin kannattaa miettiä niitä onnistumisia ja sitä kuinka lähellä se jo tänä vuonna oli, joten ensi vuonna sitten menee varmasti reilusti yli rajan! Tsemppiä sinne ja ole ylpeä siitä kuinka hyvin suoriuduit, vaikka sisään sillä ei päästykään.
Tässä asiassa oon kyllä täysin samaa mieltä Tiian kanssa! Itse tänä vuonna muutaman pisteen rajan paremmalle puolelle päässeenä huokaisen kyllä helpotuksesta, että jätin muutamiin epävarmoihin monivalintoihin vastaamatta, koska silloin tulos olisi ihan hyvin voinut olla sama kuin teillä nyt. Vaikka välissä voikin olla muutamia kymmeniä hakijoita, 2p on jo todella lähellä sisäänpääsyä ja uskon kyllä vahvasti siihen, että tuolta pohjalta kerkeää vuoden aikana hioa omaa osaamistaan sen verran, että vuoden päästä on kirkkaasti sisällä.
PoistaKannattaa muistaa, että sisäänpääsyprosentti ei kerro sisäänpääsym vaikeudesta juuri mitään, vaan sen, että hakijoita on aloituspaikkoihin nähden älyttömästi. Vaikka ensihoidon sisäänpääsyprosentti on lääkiksen sisäänpääsyprosenttia pienempi, ei se tarkoita että sinne todellisuudessa olisi vaikeampi päästä. Eiköhän jokainen tiedä että lääkiksen pääsykoe on ammattikorkeakoulun valintakokeita huomattavasti vaikeampi.
PoistaKerrotko instan puolella näitä asioita instastoorissa vai missä? Itse en instagramia omista niin myönnän olleeni yksi näistä joka tuli tänne utelemaan :D Itsellä kanssa ensi vuonna lääkiksen pääsykoe edessä, valmennuskurssia tuskin pääsen hommaamaan niiden ollessa niin kalliita... nyt syksyllä ekat ylppärit edessä (kemia, bilsa ja englanti) ja sekä bilsaan että kemiaan valmistautumiseen olen kyllä hommannut mafynetin abikurssin. Olen onneksi koko lukion tähänastisen kahden vuoden aikana opiskellut todella ahkerasti ja saanutkin lähinnä ysejä ja kymppejä ja muutenkin tuntuu että asiat hallussa (paitsi englanti! D:). Olen myös itse miettinyt lääkiksen rinnalla eläinlääkistä, ja siinä tyssäänkin lähinnä siihen etten haluaisi lopettaa eläimiä ja nähdä kaltoinkohteltuja eläimiä... tosin sinne varmasti haen jos en lääkikseen millään pääse. Tsemppiä sulle tuleviin lukemisiin ja muutenkin! :)
VastaaPoistaJoo storyn puolella nimenomaan yleensä ajankohtasimmat jutut. Ja ei se mitään, ymmärrän ettei kaikki oo siellä instassa :)
PoistaJa hei sulla kuulostaa tosi hyvälle. Oon suorastaan kateellinen kun oot lukiossa tehnyt kunnolla selvästi töitä. Helpottaa niin paljon...! Ja englannin suhteen voin samaistua niin paljon. Itse oon oppinut nyt viime aikoina enemmän kun koko kouluaikana sillä, että katson päivittäin paljon youtubevideoita englanniksi.
Ja uskon sun pärjäävän ihan kivasti noilla mafynetin abikursseillakin, niissä osin sama sisältö kun lääkiskursseissakin :) Tsemppiä sulle!
Ompa harmi, kun et päässyt kouluun! :( Videoitten ja blogin kautta sai niin semmosen käsityksen, että nyt oikeasti panostat kympillä, mutta et siltikään pääsy, niin harmillista. :/
VastaaPoistaLääkikseen kuten varmasti muihinkin kouluihin vaan hakee niin paljon porukkaa, jotka on panostaneet kympillä ja lukeneet jopa vuosia. Kilpailu on kovaa :/ Mutta kun tietää kaikkensa yrittäneen ei voi paljoa harmitella, eikun uutta yritystä kehiin!
PoistaHae vaan yleiseen koska sinne sä kuitenkin haluat. En hakis eläinlääkikseen vaan sen takia et sinne pääsisit koska viet paikan sellaiselta joka sinne oikeasti haluaa. Itse joskus pohdin molempia mut hain eläimeen tarttoon ja pääsin :)
VastaaPoistaTosi harmi ettet päässyt kouluun, mutta eiköhän ens vuonna sit tärppää! Ite oon hakemassa kans ensvuonna eläinlääkikseen (tai no hain tänävuonnakin, mutta ylppäreiden jälkeen ei ollut hirveesti motivaatiota panostaa pääsykokeisiin) ja oon aatellut tuota samaa Mafyn valmennuskurssia. Olis kiva jos tekisit vielä jonkun kokoavan postauksen valmennuskurssista, missä kerrot mielipiteitä, hyvät ja huonot puolet yms. Ja en suosittele hakemaan elukalle vaan siks että sinne saattaa olla helpompi päästä, saman työn joudut kuitenkin tekemään. Valitse siis se mitä oikeesti haluat tehdä:) Tsemppiä kaiken surun keskelle!
VastaaPoistaJoo sellainen postaus on tulossa :) Oothan tän jo vilkaissut: http://www.lillivoitto.fi/2017/10/testissa-mafynetti-paasykoelukemisen.html
PoistaTsempit sulle myös hakuun :)!
Hei mistä näit pisterajat noin? Itselläni tuloskirjeessä näkyi vaan että alin hyväksytty oli jotain n.87. Siis Kuopion yleiselle
VastaaPoistaLaskin juurikin sen kirjeen skaalatuista pisteistä :) Yleisellä kerroin taisi olla 0,3977 eli sillä saat omat pisteesi. Myös viralliset pisterajat taitaa olla jo julkaistuna netissä Helsingin yliopiston sivuilla tms.
PoistaElikkäs jäit tuloskirjeen mukaan vähemmän kuin 2 pisteen päähän? En ihan ymmärrä näitä laskutyylejä😂
PoistaSain 147,5 ja sisäänpääsyraja oli 149,5. Mitä et siis ymmärrä? Ku mä en nyt ymmärrä mitä se et ymmärrä 😂
PoistaSiis mikä muutos tulossa 2020? Onko siitä tietoa jossain? Ite haen sillon..
VastaaPoistaSulle varmaan kerrottu pelkästään siitä miten sitten kun sä haet hommat menee, jo siis olet nyt koulussa :) Eli 2020 voi lääkikseen ja ilmeisesti ihan kaikkiin aloihin päästä pelkästään yo-todistuksen hyvillä arvosanoilla eli pääsykokeen merkitys vähenee tai jopa poistuu joillakin aloilla. Kannattaa siis oikeasti panostaa yo-kirjoituksiin, kun yhdellä panostuksella voit päästä suoraan haluamaasi opiskelupaikkaan!
PoistaVoi harmi sentään! Olisin niin toivonut sinulle opiskelupaikkaa. Tuo on ehkä kurjinta kun jää noin pienestä kiinni. Minäkään en saanut opiskelupaikkaa. Hain Turun hampaalle, jäin rajasta useamman pisteen. Jos olisin laittanut Oulun tai Kuopion ykkösvaihtoehdoksi ja saanut niihin sen ensisijaisuuspisteen, minulla olisi nyt opiskelupaikka. Harmittaa! Mutta onneksi ensi keväänä on taas uusi mahdollisuus ja tänä vuonna tehty työ ei ole mennyt hukkaan, päin vastoin. Tsemppiä kovasti! Kyllä se aurinko jossain vaiheessa paistaa, vaikka nyt ei ehkä siltä tunnu.
VastaaPoistaValtavasti tsemppiä! Ja älä lannistu, oot kuitenkin vielä nuori ja tää taisi olla vasta toinen hakusi. Tosin tiedän itsekin, että mitkään lohduttavat sanat ei tuossa tilanteessa juurikaan auta. Itse hain 1. kerran abikeväänä, mutta en päässyt. Mulla kuitenkin oli kiire päästä opiskelemaan ja otin paikan teknillisestä yliopistosta alalta, joka ei todellakaan kiinnostanut. Siellä olin yhteensä 3 vuotta, ja joka kevät luin pääsykokeeseen. Tänä keväänä vihdoin aukesi lääkiksen ovet. Tällä ehkä haluan sanoa sen , että mieluummin käyttää yhden vuoden vielä lukien kuin ryntää opiskelemaan alaa, mikä ei kiinnosta. Ja jos nyt olit noin valtavan lähellä, niin todellakin suosittelen hakemaan yleiselle vielä kerran! Nyt syksyn keräilet rauhassa motivaatiota ja annat ajatusten tasaantua, ja ensi keväänä heittämällä sisään!❤️
VastaaPoistaJuuri tuota olen itsekkin pohtinut ja saanut muilta kuulla, että parempi vaan hakea useamman kerran unelmapaikkaa kun monella muullakin sitten se 2. vaihtoehto onkin osottautunut vääräksi ja lopulta päädytty uusien hakujen jälkeen sinne minne alunalkaen haluttu :)
PoistaJa hirveästi onnea sinulle koulupaikasta!
Tää on vain tälläinen ajatuksentynkä, että jos tulevaisuudessa esim. harrastaa heppajuttuja, voi olla kivempi olla yleislääkäri. Näin pysyy harrastus ja työ selvästi erilaisina. :) Toki kaikki ei sitä halua, mutta kuitenkin.
VastaaPoistaTämäpä juuri! Toki voihan sitä pieneläimiäkin hoitaa, jolloin ei ole hevosten kanssa tekemisissä :) Mutta hyvä pointti, jota itsekkin blogissa painotan monille jotka unelmoi esim. ratsastuksenopettajan ammatista!
PoistaHei,
VastaaPoistaKannattaa miettiä tuon yleisen ja elukan välillä, että harmittaako jos haet ensi vuonna eläinlääkikseen, mutta pisteesi olisivatkin riittäneet yleiselle? :) Itseäni kiinnostaa lääketiede tieteenä ja sitä kautta yleislääkistä mietin, mutta hevoset ja eläimet ovat olleet niin vahvasti läsnä omassa elämässäni niin eläinlääkis tuntui oikealta valinnalta. Ja pisteilläni olisin päässyt myös yleiselle, mutta ei harmita yhtään, sillä tein valintani kiinnostuksen mukaan, en alempien rajojen. Kaikkea hyvää sinulle ja tsemppiä tulevaan luku-urakkaan, työ kyllä palkitaan, vaikka tällähetkellä tuntuu lohduttomalta! :)
Tuotapa juuri mietin, että kyllä se vähän taitaisi harmittaa, joten lienee pidän unelmastani kiinni ja haen vielä sinne yleiselle :)
PoistaVaikka itsellä hyvin samat ajatukset kun sulla, että lääketiede kiinnostaa tieteenä, mutta eläimet sitten toisaalla kiinnostuksen kohde. Olisipa vaan niin helppo päätös kun esimerkiksi se, että tiedän ettei hammaslääkis kiinnosta yhtään, vaikka sinnekkin alhaisemmat rajat on.
Kiitos paljon tsempeistä ja mukava kuulla, että sä päädyit pähkäilyjen jälkeen oikealle alalle!:)
Hain kolmannen kerran Turun yliopistoon ja pääsin nyt sisälle lukemaan suomen kieltä. Olisin todennäköisesti päässyt jo viime hakukerrallakin, jos olisin tajunnut laittaa suomen ykkösvaihtoehdoksi ja pohjoismaiset toiseksi - ne olivat toisinpäin ja jäin molemmista 1-2 pistettä sisäänpääsystä. Tällä kertaa laitoin suomen kielen ekaksi ja sisällehän pääsin ihan reippaasti. Ei kannata vielä luovuttaa yleisen suhteen. Mulle opo joskus sanoi, että jos ei kolmannen tai neljännen hakukerran jälkeen pääse haluamalleen alalle, kannattaa harkita hakukohteen vaihtamista. Mun mielestä se on varsin hyvä neuvo. :)
VastaaPoistaOnnea sulle opiskelupaikasta paljon :)! Ja hyvä vinkki opolta, olen vähän samoilla linjoilla, että kolmannen kerran jos haen tosissani enkä pääse niin ehkäpä sitten jotain muuta...
PoistaHarmi kun et päässyt lääkkikseen ja voimia :( <3 mun oma kesä on mennyt todella huonosti että et oo ainut kenellä on ollut vähän alamäkee! Oon alkanu miettimään et kun pääsen lukiosta mulla on 2 vaihto ehtoa. Joko ensin käyn armeijan ja sitten lähtisin opiskelemaan varmaa tietä kohti vakituista työ paikkaa. Tämä toinen vaihtoehto on alkanut olemaan yhä enemmän mun unelma. Eli lukion jälkeen lähtisin Venäjälle kehittämään kieli taitoani ja alkaisin tavottelee mun isompia haaveita josta oon aina haaveillut! Oon koko kesän miettiny mitä tekisin et lähtisinkö varmaa tietä vai tavottelisinko unelmia jonka vuoksi voin menettää kaike mun elämästä:D mietin vaa et uskallanko tehdä jotain aiva kreisii:D
VastaaPoistaOho, en voi uskoa ettet päässyt sisään vaikka teit niin paljon hommia... :o Mutta onhan se kilpailu opiskelupaikoista todella kovaa. Tsemppiä uuteen yritykseen!
VastaaPoistaNoi teidän viimeiset videot Lillistä ja Voitosta ovat tosi haikeita, varsinkin sitä hevosten muistovideota oli aika vaikea katsella itkemättä kun olen seurannut teitä jo vuodesta 2014 lähtien. :,,( Mutta se oli tosi kaunis video. Muistan sellasen teidän vanhan poniagility-videon jossa Pinja sai maasta käsin Lillin hyppäämään esteitä, se oli aivan ihana! <3
Voi ei ;( koe oli kyl helpon tuntune ja siksi varmasti kova taso jopa pisteytyksissä... Tsemppiä uuteen välivuoteen. Itellä starttaa eka välivuosi: käyn korottaa lyhyttä matikkaa ja äikkää, jonka jälkeen lähtee mafynetin tahkoaminen käyntiin! :) Itellä ollu yläasteelta asti hammaspuoli selkeesti ykkösenä, vaikka oon koirahullu niin ei oo ikinä tullu mieleen eläinlääkiksen puoli
VastaaPoistaOlet kyllä vahva kun jaksat noinkin positiivisesti ajatella jo tulevaa, vaikka juuri on hevoset lopetettu ja koulupaikka jäi saamatta. Tai semmoisen kuvan saa ainakin tekstin välityksellä. Mutta itse jaksan uskoa siihen että kaikella on tarkoituksensa ja jotain kautta sitä huomaa että näinhän sen pitikin mennä. :)
VastaaPoistaTiedätkö näkyykö tuossa tilattavassa kopiossa paljonko pisteitä on saanut mistäkin tehtävästä?
VastaaPoistaJoo näkäyy :) Paitsi ei monivalintojen pisteitä, mut ne nyt on helppo laskea itsekkin.
PoistaOlen todella pahoillani ettet päässyt sisään :( Olisin sitä niin sinulle toivonut <3 Toisaalta kyllähän tuo tieto koko ajan kasaantuu, joten jos pystyisit jotenkin kääntämään tämän niin, että ensi vuonnahan sulla on taas jo ihan eri pohjat pääsykokeeseen, jos opiskelet ahkerasti ensi vuoden. Itse suosittelisin hakemaan sinne, mikä eniten kiinnostaa. Se palvelee varmasti kaikkein eniten tulevaisuuttasi. Pystyt varmasti mihin vain <3
VastaaPoistaMäkin olisin nyt jo kahtena vuotena päässyt eläinlääkikseen, mikä tuntuu vähän oudolta koska se oli 10 vuotta mun unelma-ammatti :) Mä kuitenkin olen vieraillut Helsingin eläinlääkiksessä ja pääsin silloin jopa heidän luennolleen mukaan. Sinä päivänä mulle kirkastui, että se ei oo läheskään sitä mitä mä haluan! Itse Viikin kampus tuntui luotaantyöntävältä lasipalatsilta ja harjoitustilat raaoilta paikoilta. Avaa silmät, kun näkee videolta opiskelijan tunkevan kätensä olkapäätä myöten lehmän mahaan leikkaushaavan kautta tai kun näkee kuolleita ruhoja, joilla opiskelijat harjoittelevat. Olen siis yksinkertaisesti liian lempeä ja ihmisläheinen, jotta voisin lopettaa elukoita tai tuhlata potentiaalini niihin kun voisin olla pelastamassa ihmisiä. Täähän on siis vain mun näkemys aiheesta ja tän pohjalta ite oon päätynyt siihen että kyllä sitä pitää vielä neljännen kerran hakea yleiselle. :)
VastaaPoistaHei tosi kiva kun kommentoit oman näkemyksesi asiaan ja kiva, että olet päässyt ihan paikan päälle tutustumaan! Itsellä nimittäin juuri sama lähtökohta, että eläinlääkis oli tosi pitkään se mun unelma-ammatti, mutta sitten se muuttui lukion aikana. Yhtenä syynä se, että moni meidän eläinlääkärikään ei sitä suositellut edes itse kun oli puhetta, että olisin sinne tai yleiselle hakemassa joskus.
PoistaMinulla ei ole omakohtaista kokemusta yleisestä eikä elukasta, mutta tällä hetkellä oma haaveeni olisi ihan ”normi”lääkis eli yleinen. Sun kannattaa miettiä myös tulevaisuuden työllisyystilannetta: nyt on paljon puhetta siitä, kuinka lääkäreistä on jo, mutta varsinkin tulee olemaan suuri pula. Eläinlääkäreitä taas on tällä hetkellä vähän liikaakin ja työllistyminen siellä on vaikeampaa, ihmislääkäreiden on nyt ja tulevaisuudessa todennäköisesti helpompi saada töitä :) Toki asia voi muuttua jo sun opiskeluaikana, mutta se nyt on fakta että lääkäreitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
VastaaPoistaMä ehkä suosittelisin sua hakemaan vielä ainakin kerran yleiselle, blogin ja instagramin välityksellä on tullut kuva että se on sun intohimon kohde. Nyt lomailet hetken ja sitten vielä hiukan kovemmin tsemppaat, niin eiköhän lääkiksen ovet aukea sulle! :) Tsemppiä Tiia!
Entäs hammaslääkis, olisko se huono vaihtoehto? Sinne on yleensä matalemmat rajat
VastaaPoistaOnpas harmi ettet päässyt kouluun, olet selkeästi panostanut opiskeluun! Ensi vuonna sitten :)
VastaaPoistaItse pääsin tänä vuonna Helsingin lääkikseen viidennellä hakukerralla. Tuntuu, että en edes valmistautunut niin hyvin kuin aiempina vuosina ja sekä toivo, että ammatinvalinnan varmuus olivat jo aikalailla hiipuneet koepäivänä. Menin kuitenkin tekemään kokeen "velvollisuudentunnosta" ja olin kyllä ratketa riemusta kun opintopolku näytti hyväksyttyä! Jaksa Tiia vaa tsempata ja uskoa unelmiisi! Varasti sinun lukuvireeseesi on pitkin talvea ja kevättä vaikuttanut myös hopottien kohtalo . Tosi ikävää kyylla, että et päässyt, toivoin sitä niin kovasti, varsinkin sen jälkeen, kun tajusin, kuinka suuren surun keskellä joudut mahdollisesti ottamaan tiedon siitä, että tsemppisi ei riittänytkään. Toivoin, että Opintopolku tuo sinulle valonpilkahduksen. Ensi vuonna on sinun vuotesi!
VastaaPoistaHalauksin ja tsempein,
Blogisi hieman jo varttuneempi lukija Maija <3
Opiskelen itse tällä hetkellä Helsingin yliopistossa Viikin kampuksella, missä eläinlääkiskin on, ja olen kyllä tykännyt ihan hirmuisesti! Itsekin olen Kuopiossa kasvanut, ja alkuun Helsingissä asuminen tuntui aluksi vaikealta ja väärältä valinnalta. Lopulta kuitenkin kotiuduin, etenkin kun löysin ihan mahtavia ihmisiä poikkitieteellisestä porukasta yliopistolla.
VastaaPoistaJoka tapauksessa, hae sinne minne kaikista eniten haluat, ja tuo 2 pistettä ei ole paljon, vaikka siihen mahtuukin varmasti useita hakijoita väliin. Oon ihan varma, että pääset ensi keväänä sisälle yliopistoon kun nyt saat kunnon lukumoodin päälle syksyllä ja jaksat painaa duunia kevääseen asti ja opettelet ne muutamat jutut vielä entistä paremmin! Se fiilis on ehkä maailman paras, kun opintopolussa lukee "Hyväksytty." Ja se fiilis on ehkä vielä parempi, kun vuoden opiskeltuaan tajuaa, että tässä ollaan juuri omalla alalla ja nyt ei tarvitse enää lukea pääsykokeisiin koskaan. Hirmuisesti tsemppiä ja kiitos kaikista ihanista postauksista, joita olette vuosien aikana jaksaneet tehdä!
Hei kannattaa käydä kattomassa Milli&Abe youtube kanavaa kun siellä on just tästä lääkkiseen hakemisesta ollu videoita.
VastaaPoistaHeitä seuraankin jo :)
PoistaTäällä on yks joka on murheissaa kun en voi hakea millekkään itseä kiinnostavalle alalle (turvallisuusala, poliisi, ensihoito, lentoemäntä, tms.) kun näissä on lääkärin tarkastus ja siinä kohtaa tulee jo hylky päästä opiskelemaan ja lentoemännän puolella taas pituus ei riitä..
VastaaPoistaMitä isompia muutoksia tulee vuonna 2020?? T. Eläinlääkikseen vuonna 2020 tähtäävä...
VastaaPoistaTuolla enemmän: https://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat
PoistaMiten tärkeenä pidät opoa osana mafyn valmennusta? Onko todella sen lisähinnan arvoinen? Jos motivaatiota on omasta takaa reilusti.
VastaaPoistaPidin kyllä etenkin viime vuonna kun eka kunnollinen haku niin tosi hyödyllisenä. Auttoi tosi paljon lukumäärissä, aineiden painotuksessa ja siinä kun tuntui että joku homma onnistui. Olisin itse halunnut lukea enemmän, mutta opo piti määrät sellaisina, etten palanut loppuun ja jaksoin koko urakan tosi hyvällä fiiliksellä. Neuvoi myös paljon juttuja joilla voin parantaa suoritustani ja mitä kirjoja kannattaa mafynetin lisäksi lukea - tietoa, jota ei mafynetistä saa irti.
PoistaLisäksi siihen paketiin sisältyy kokeiden korjaaminen, josta on iso hyöty. Joku toinen kun korjaa kokeen niin tulee huomattua virheitä joita itse ei olisi välttämättä edes huomannut. Kokeista saa näin ollen paljon enemmän irti!
Eläinlääkärin ammatti on todellinen kutsumusammatti. Monelle tulee yllätyksenä, miten paljon tää ala vaatii henkistä jaksamista, koska opintoihin ja työhön vaaditaan todella paljon panostusta. Palkat ei huitele todellakaan samoissa summissa, mitä humaanipuolella ja työn määrä on välillä ihan älytön ;) Mutta samalla tavalla humaanipuolellakin tehään pitkää viikkoa. Opinnoissa ruhot ja raadot on vuosikaudet pääasiallisina opetusvälineinä eli aika usein oon löytäny ihtenikin päätä myöten raadon sisästä tutkimassa, että mitä sieltä löytyy ;)
VastaaPoistaOpiskelijakaupunkina Helsinkiä ei kannata pelätä! Ihellänikin oli kamalat ennakkoluulot, koska oon maaseuvulta kotosin. Kuitenkin oon tykänny Helsingistä enemmän opiskelijakaupunkina, mitä Kuopiota. Täällä riittää paljon opiskelijatapahtumia, mitä jäin aika paljon Kuopiossa kaipaamaan. :)
Jos kiinnostaa enemmän kuulla eläinlääkiksessä opiskelusta, niin voin laittaa privaviestiä asiasta tulemaan. Täällä en haluu kuitenkaan kaikkea jakaa. :)
Hei kuulisin kyllä tosi mielelläni lisää eli jos vaan viitsit laita ihmeessä yksityisviestiä :) Kivasti avasi opintojen kulkua jo tuo kertomuksesi eli kiitos siitäkin täällä kun oli monia muitakin joita se kiinnosti!
PoistaLaitoin ig:n puolella viestiä!
PoistaTosi harmi Tiia, että opiskelupaikka jäi noin pienestä kiinni :( täällä on jo monia ihania kommentteja ja varmasti eniten hyödyt toisten lääkisläisten kokemuksista, mutta aattelin kuitenkin tulla kommentoimaan tämän. Mulla oli kans joskus kauan sitten haaveena eläinlääkis, mutta pääsin yläasteella tettiin pienen maalaiskaupungin ellälle ja voin sanoa että oli silmiä avaava kokemus.. enhän siellä saanut siis juuri mitään itse tehdä, suunnilleen lakaisin lattioita, mutta ellän työpäivien sisältö tuli kuitenkin aika hyvin selväksi.. ja nehän oli lähinnä navetoissa kiertämistä, kastraatioita ja surullisen paljon lopetuspiikityksiä :( toki riippuu varmasti paljon mihin lopulta työllistyisi, esim pieneläinklinikalla työ olisi varmaan enemmän sellasta siistiä sisätyötä. Mutta pointtina tämän kaiken jaarittelun jälkeen että sinuna miettisin sitä työnkuvaa; on kuitenkin ihan eri asia työskennellä ihmisten parissa kuin eläinten (vieläpä kun esim kunnan ellät joutuvat hoitamaan kaikkia lajeja hevosista undulaatteihin).
VastaaPoistaTsemppiä kovasti ensi vuoteen, mikään ei ole palkitsevampaa kun tehdä työtä unelmien eteen ja saavuttaa ne! :) itse päädyin vähän vahingossa opiskelemalleni alalle ja pakko myöntää, että olen hieman kateellinen ihmisille joilla on noin vahva kutsumus johonkin ammattiin :D
Hyvää kesää kaikesta huolimatta<3
Eläinlääkärin ammatti on tosiaan kutsumusammatti niin kuin ylhäällä jo mainittiin. Työ (ja opiskelu) on rankkaa eikä palkka tunnu vastaavan nähtyä vaivaa. Lisäksi ammattia ei mielestäni arvosteta tarpeeksi ja nyt kun työllisyystilanne on mitä on, niin laittaa kyllä välillä pohtimaan oliko tämä sittenkään oikea ammattivalinta. Elukalle ei siis kannata hakea vain koska se on helpompaa tai sen takia että ”tykkää eläimistä” (en nyt väitä että sinulla nämä motiivit, olet varmasti kiinnostunut ammatista). Rakastan kuitenkin kampustamme, opiskelua ja opiskelukavereita. Opiskelu on mielenkiintoista ja käytännönläheistä, mikä on suuri plussa. Lisäksi ammatti on monipuolinen ja uramahdollisuuksia on paljon. Vaikka välillä mietinkin olisiko pitänyt hakea esim. hampaalle arvostuksen ja rahan perässä, en kadu elukalle hakemista, tämä ammatti tuntuu niin omalta ja rakkaalta. Tsemppiä ensi vuoden luku-urakkaan! Sait nyt jo sen verran hyvät pisteet, että opiskelupaikka irtoaa ensivuonna varmasti yleiseltä tai elukalta :)
VastaaPoistaHarmi, ettei koulupaikka tänä vuonna vielä sulle avautunut, mutta uutta yritystä kehiin vaan!
VastaaPoistaHaluan kuitenkin sanoa sen, että tästä(kin) postauksesta (ja ylipäätään siitä että kerrot avoimesti pettymysestäsi) moni lukija ja korkeakouluun hakeva saa varmasti hyvää vertaistukea ja esimerkin siitä, että aina ne koulun ovet ei avaudu vaikka miten hurjasti töitä sen eteen tekisikin, sillä kilpailu on niin kovaa nykyisin, ja silti maailma ei kaadu ja elämä jatkuu! Ja aina tulee uusi vuosi, uusi mahdollisuus hakea ja paneutua entistä paremmin. Somessa ei paljoa näytetä sitä surua ja pettymystä jos kova työ ei tuota haluttua tulosta, minkä tottakai ymmärrän, mutta se on varmaan osana luomassa entistä voimakkaammin illuusiota siitä, että toiset onnistuu mutta minä en. Itse pääsin neljännellä yrittämällä lääkikseen, ja vuosi vuodelta luotto omaan osaamiseen alitajuntaisesti heikkeni, vaikka tietomäärä kasvoi ja laskurutiini parani jokaisena vuonna. Silloin ei vaan jotenkin voinut todeta julkisesti, että suru ja pettymys oli niin voimakkaita että luovuttaminen (ja muutama epätoivoinen ajatus kuten 4. varasijalle jäädessäni kaikkien edelläolevien mystisen katoamisen suunnittellu hah..:D)kävi kerran jos toisenkin mielessä. Kuitenkin sieltä suosta nousin kolme kertaa ja tällä hetkellä jo melko pitkällä omissa opinnoissa, onneksi :Den tiedä ymmärsitkö viestini pointtia, mutta ei muuta kun tsemppiä tulevaan luku-urakkaan ja toivotaan että ensi vuonna ovet kouluun avautuu! :)
Tosi mielenkiintoisia ja hyviä pohdintoja eläinlääkärin ja ihmislääkärien työstä.
VastaaPoistaElän itse perheessä, jossa äiti on lääkäri ja isäni eläinlääkäri. Mielestäni kumpaskin ammattia arvostetaan, vanhemmillani on aina riittänyt työtä, ovat saaneet jopa valita,palkkakin kummallakin hyvä. Että kumpikin varmasti hyvä valinta.
Kysyin äidiltä tuota kahden pisteen juttua. Hän sanoi, että kahden pisteen päästä on vielä matkaa päästä sisään. Välissä voi olla liki sata hakijaa. Uskon, että pääset ensi kerralla sisälle. Onhan kokemusta jo pohjalla 😊.
Vuoden päästä minulla haku edessä. Kahden ammatin välillä punnitsen. Arvaatte varmaan ne kaksi vaihtoehtoa.
Onpa sulla ollut nyt paljon kurjia uutisia yhteen putkeen. :(
VastaaPoistaMutta jos saan tarjota rohkaisua jo valmistuneen ja työelämään siirtyneen näkökulmasta:
* Vaikka harmittaa niin yritä nauttia välivuodesta! Niiden pitäminen ei tule enää koskaan olemaan yhtä helppoa kuin nyt.
* Jos sulla on töitä niin välivuosi ei mene hukkaan. Vaikka työt eivät liittyisi mitenkään uratoiveisiisi, saat kerättyä arvokasta kokemusta. Työelämä kysyy työelämätaitoja eikä niitä opi koulun penkillä.
* Opiskelijaelämä on yhtä penninvenyttämistä. Ei ole yhtään pahaksi jos on ehtinyt tienata muutaman tonnin takataskuun eikä tartte työskennellä ainakaan koko aikaa opintojen ohella. Tai aloittaa työelämäänsä hirveä lainataakka harteilla...
* Vähän elämänkokemusta tulee olemaan sulle eduksi sitten KUN pääset lääkikseen. Olet kypsempi, aikuisempi, itsenäinen elämä ei tule yllätyksenä ja kestät ehkä opiskelun paineitakin paremmin. Suoraan koulusta tulevat ovat vielä kaikella hyvällä sanottuna vielä aika lapsia. :)
* Jos sulla on varaa matkustella niin matkustele nyt! Jos on joku haave mitä et ole toteuttanut, toteuta se nyt! Opiskeluaikana ei ole aikaa eikä varaa mihinkään ja sitten oletkin työputkessa hamaan eläkeikään asti...
Tosi hyviä pointteja, toivottavasti tavoittaa muutkin joille välivuosi on ajankohtainen!:)
PoistaJa itsekkin arvostan etenkin tuota, että on saanut kerättyä rahaa säästöön. Ei ehkä tarvitse nostaa lainaa tai ei ainakaan tehdä töitä opiskelujen ohella! Toki molemmat hyviä vaihtoehtoja jos ei muuta mahdollisuutta ole, mutta aivan varmasti helpompaa jos saa keskittyä vaan opiskeluun sitten opiskeluaikana! Ja monelta lääkisläiseltä olen tuota samaa kuullut, että etenkin tässä ammatissa elämänkokemus ja se, että on vähän vanhempi voi olla jopa isoksi eduksi.
Varmasti on eduksi, eikä siitäkään ole haittaa että on jo kokemusta siitä että joutuu suuresta työstä huolimatta kohtaamaan pettymyksen. Yliopistoon lähtevä saa varautua siihen että opiskelu tuottaa joskus pettymyksiä ja kilpailu voi olla kovaa. Itsetunto saattaa joutua koetukselle ja pitäisi jaksaa puurtaa vaikka tuntuu ettei se johda mihinkään. Sitten KUN pääset lääkikseen, sulla on paremmat valmiudet käsitellä näitä tilanteita kuin sellaisella joka on seilannut suoraan sisään.
PoistaTerveisin tutkija ;)
Harmi kuulla, ettet päässyt opiskelemaan. :( Pääsikö Pinja kouluun? Tsemppiä ensi vuoden pääsykokeisiin!
VastaaPoistaVaikka nyt näyttää että jäit kahdella pisteellä ulos, kannattaa ehdottomasti vähän kysellä vielä varasijojen perään, tai vaikka vähän opintojen alunkin jälkeen. Joku voi jättää tulematta, ja muu mennä sinne omaan varavaihtoehtoon. Jos et pääse niin avoimessa yliopistossa kursseja, jeesaa sisäänpääsyssä ja voi antaa hyväksilukuja myös opintovaiheessa kunhan pääset sinne asti!
VastaaPoistaJa tsemppiä. Tää vuosi on ollut niin paska kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Kaksi pistettä voi olla jopa sata hakijaa.
PoistaSiis, etkö aio kesällä mennä minnekään töihin? Lomailla vaan monta kuukautta? En ymmärrä, miten jotkut pystyy. Miten raha riittää? Ei kai aikuisia enää vanhemmat elätä?
VastaaPoistaTöitähän tässä olen koko ajan tehnyt. Valokuvaus, youtube ja instagram työllistää ihan kivasti. Lisäksi teen yksittäisiä vuoroja ulkopuoliselle työnantajalle.
PoistaMielelläni tosin kesäksi kyllä menisin johonkin kaupan kassalle töihinkin vaikka lisäksi vielä ja säästäisin kunnolla ensi vuotta varten, mutta ei sitä töihin noin vaan mennä😂
Vanhemmilta en saa rahaa, ruokaa sen sijaan useestikkin, mutta eiköhän aika moni muukin...😊
Mutta asut vanhempien omistamassa asunnossa, josta et maksa vuokraa tai maksat sitä vähemmän kuin maksaisit yksityiselle?
PoistaJa tämä on sinulta jollain tavalla pois? Täytyykö olla niin katkera tai kateellinen, että pahoittaa mielensä tälläisesta asiasta.
PoistaMiksi oletat heti että kun joku tuo faktan esille, on hän katkera tai kateellinen? Taidat itse tuntea asiasta huonoa omaatuntoa kun noin vahvasti reagoit.
PoistaSiksi koska itseä ei kyllä kiinnosta yhtään kenen rahoilla kukakin elää ja miten paljon maksaa vuokraa niin minusta vähän outoa, että jotakuta noin paljon toisen elämä liikuttaa😂
PoistaOletko miettinyt omaa somenäkyvyyttäsi suhteessa ammattihaaveisiisi? Oletko ok sen kanssa, että tulevat potilaasi mahdollisesti googlaavat sinut ja löytävät tämän blogin, youtubevideosi yms? Itse valmistun piakkoin toiseen sote-alan ammattiin yliopistosta, ja olen itse pyrkinyt pistämään mahdollisimman paljon tietojani ja tilejäni yksityisiksi.
VastaaPoistaOlen miettinyt, mutta tällä hetkellä se ei huolestuta minua. Sillä jos ajattelee, että kun valmistun ja siirryn työelämään niin nämä nykyiset jutut on jo aika vanhoja. Toki pitää sitten miettiä hyvinkin tarkkaan voiko enää silloin tehdä sisältöä someen ja jos tekee niin millaista.
PoistaTiedän monia lääkäriopiskelijoita, jotka kirjoittaa blogia, tekee videoita tai on suosittuja instagramissa esim. Milli ja Abe, Roosa Mononen, milppu...
Joten en näkisi sitä tällä hetkellä ainakaan ongelmana, koska en usko että se on mikään ongelma nykypäivänä kun some on niin arkipäivää.
Tässä esimerkiksi hyvää pohdintaa aiheesta ja kivoja mielipiteitä kommenttiboksin puolella: http://roosamononen.com/blogi-vai-laakis/
Voi kurjuus ettet päässyt! Tiedän niin miltä toi tuntuu. Jaksathan vielä tsempata, ensi vuosi on sun, älä anna vaihtoehtoa. Mä olen sua aika paljon vanhempi ja pääsin nyt sisääs Helsingin kasvatustieteelliseen, hiukkasen mutkaista polkua pitkin.
VastaaPoistaNyt lepoa ja sitten hurja tsemppi päälle, 2 pistettä on VAAN 2 pistettä!
Osaotot myös heppojen kuolemasta. Itse jouduin syksyllä saattelemaan suokkiruunani vihreämmille laitumille ja kyllähän tuo sattui.❤
Jos kiinnostaa mun pääsykoekommellus, niin blogilinkki on ohessa 😊
Kirjoitin juuri pitkän viestin, jossa pshoittelin hevosten poismenoa ja opiskelutuskaa. Ilmeisesti joutui bittiavatuuteen mutta jos minun pääsykoekommellukseni kiinnostaa, se saattaa tsempata myös sua, vaikka muualle päädyinkin. 😊
VastaaPoistaLepoa, tsemppiä ja aurinkoa!
Oona
Minä en myös ymmärrä, miksi oletat muiden olevan sinulle kateellinen, jos joku kysyy jostakin mistä et pidä? Miksi meidän pitäisi olla sinulle kateellisia? Mitä kadehdittavaa sinulla on? Kyllä itsekin ihmettelen, ettet käy töissä ja sitä kautta hanki työkokemusta tulevaisuuttasi varten. En kuitenkaan ole kateellinen,ihmettelen vain. Itselläni on opiskelupaikka, ovet avautuivat 1.kerralla,joka kesä teen töitä,maksan elämäni itse ja autan vanhoja vanhempiani käytännönasioissa jatkuvasti. En, tiedä onko minusta sen takia tullut ahkera ja pitkäjänteinen että aina on pitänyt itse selvitä, ehkä. Liian helpolla pääsy ei aina ole se paras ratkaisu.
VastaaPoistaTänään oli Savon Sanomissa hyvä kirjoitus kahdesta lääkäriopiskelijasta. Ahkeria, työtäpelkäämättömiä nuoria. Arvostan tuota asennetta!
No sanotaanko näin, että itse en ymmärrä ihmistä jota toisen asiat noin paljon häiritsevät, jos hän ei ole a) kateellinen tai b) katkera. Ehkä kun itsellä ei tulisi ikinä mieleen toisten ihmisten elämäntyyliä arvostella (tai siis sinun mukaan ihmetellä) ääneen (etenkään somen perusteella) en vain sitten ymmärrä :)
PoistaJa mahtavaa, että olet päässyt kouluun jo ensimmäisellä kerralla, tehnyt aina töitä ja jopa maksanut oman elämäsi! Vau!
En ymmärrä miksi luulet, että en itse maksaisi omaa elämääni? Tai tekisi töitä. Todellakin maksan. Toki vanhemmilta saisin tarvittaessa rahallistakin apua jos tarpeen olisi, mutta eipä ole ollut.
Olen ollut nyt neljä vuotta yrittäjä ja sen lisäksi käynyt vielä ulkopuolisella töissä nimenomaan vain siksi, että saan myös erilaista työkokemusta ansioluetteloon ja rahaa säästöön tulevaa asunnon ostoa tai vaikka opiskeluaikoja varten.
Ja kuten sanoin aiemmissa kommenteissa, menisin juuri nytkin enemmän kun mielelläni johonkin vielä lisäksi ulkopuoliselle töihin, jotta saisin rahaa säästöön kun siihen nyt hyvä hetki olisi. Hyvin pystyisin sitten vapaa-ajalla tekemään sometyöt ne kun ei katso kellonaikaa, mutta ei sinne töihin noin vaan mennä etenkään jos haluaa vain hetkeksi hommiin :D!
Pitääpä etsiä tuo Savon Sanomien juttu käsiin, toivottavasti löytyy netistä!
Kaikella rakkaudella anonyymi, joku kaupankassa on yks vitun hailee cv:ssä jos uratoiveena on lääkäri. Lääkkiksen jos suorittaa hyvillä arvosanoilla ja valitsee harjoittelupaikat oikein, ei kukaan kysele "olitkos marjanmyyjänä silloin joskus".
PoistaPs. Miksi muuten ihmisiä jaksaisi kiinnostaa negatiiviseen kyselyyn asti kuka Tiian kämpän omistaa tai maksaa, jos ei kateudesta?
Sulla on todellakin oikea asenne! 2p ei ole kyllä mitään. Jäin viimevuonna 20p päähän Oulun (varasija 151) yleisestä ja tänä vuonna pääsin mun ykköshakukohteeseen Turkuun heittämällä! Olet ihan 100% varmuudella ensi vuonna sisällä ja varmaan täydet skaalatutkin, jos teet yhtä paljon hommia kuin keväällä teit. On ollut ihanaa seurata sivusta hakuasi kevään ajan. Oot kova mimmi! ❤️
VastaaPoistaKiitos paljon tsempeistä ❤️
PoistaOta, jos pystyt ammattilaisilta tunteja esiintymiseen videoilla. Todella häiritsevää tuo käsillä puhuminen. Kädet vispaavat, kun helikopterin rupelit. Puheen rytmitys myös huutaa ammattilaisten apua.
VastaaPoistaRauha käsiin ja puheen rytmitys kuntoon,niin hyvä tulee.
Jotenkin tyhjä olo kun alkaa eka välivuosi, kun ei ole mitään koulupaikkaa niinku taskussa valmiina, vaan leijuu täs välitilassa :D Okei onneksi on töitä valmiina, ja mafynetti käytössä niin jos ens syksynä ois hampaan paikka sitten ! Onneks on ekana syksyllä (toivottavasti) äikän ja matikan korotukset, joten saa tänkin loma pään taas toiminaan ;D oli kyllä tuskaa aloittaa kesän jälkeen nyt edes vähän laskemaan uudelleen.. Milloin itse aloitat taas lukemiset ja laskemiset ? :)
VastaaPoistaAjattelin aloitella tässä syys-lokakuussa kunhan ensin nyt varmistuu 100% varmaksi tuleva koealue ja se perustuuko koe uuteen opsiin :)
PoistaMoikka!
VastaaPoistaMeinasit ottaa siis taas mafyn-kurssin, itsellä oli myös viime vuonna mutta mietin eikö tehtävät ole samoja? Että käykö tylsistyttämään tehdä samoja tehtäviä vuodesta toiseen?
Tehtävät on varmastikkin pitkälti samoja, mutta niitä on niin paljon, että en usko että ne kyllästyttää tai että muistaisin ne ulkoa jo :D Mulla on myös muita matskuja niin lasken sit niitä tarpeen mukaan, mutta niissä tehtävät on vaan niin paljon helpompia tai sitten huonompia, että luotan kyllä edelleen mafyyn :)
PoistaPaljo sie sait pisteitä niinku opintopolun kirjeen skaalalla ku täydet oli 87,873?
VastaaPoistaOlin koepistejonossa niin alin hyväksytty oli 59,47 Kuopioon. Tuo sun pistemäärähän on yhteispistejonon alin hyväksytty ei suinkaan täydet siis! Sain itse 58,64. Eli skaalattuja pisteitä olin alle pisteen päässä :)
Poista