Voihan irtokenkä

Moi! Viikonloppuna oli tarkoitus ottaa paljon kuvia ja muutakin materiaalia blogiin. No, se vähän jäi kun tuli pari muuttujaa matkaan. Voitolta tippui kenkä. Hevosilla oli perjantaina vapaata ja en tarkistanut jalkoja sen perusteellisemmin, käväisin vain tallissa siivoamassa karsinan Sinin kanssa. Pinja ja Sini oli nähneet niiden juoksevan kuin hullut laitumella myöhemmin illalla ja siinä rytinässä kenkä oli sitten irronnut. Huomasin kengän tippuneen vasta lauantai päivänä kun talutin Voittoa laitumelle ja vilkaisin ohimennen jalkoja. Voitto sai siis viettää lauantainkin vapaata ja peruttiin estevalmennus varuilta. Viimeksi Voitto arkoi jalkoja kengän ollessa irti pari päivää, joten nyt otetaan ihan varman päälle. Seuraavana päivänä heti aamusta kävin etsimässä kengän isin kanssa laitumelta, jonka jälkeen isi löi kengän paikoilleen. Onneksi meiltä löytyy perheestä kengitystaitoinen (tai siis irtokengänlyönti taitoinen), ettei tarvitse odottaa kengittäjää saapuvaksi. Nekään kun ei ihan heti aina pääse paikalle. Iskä löi irtokenkää nyt toista kertaa paikoilleen ja kaikki meni hyvin, yksi naula meni vähän vanhaa reikää ylemmäs, otettiin se ihan varmuuden vuoksi pois ja isi löi sen uudestaan jolloin se meni vanhan reiän kohdalle.

Tykkään tästä kuvast tosi paljon, jotenkin kiva tunnelma kun Voitto katsoo tuolta minua! Kumpa tota lankaa ei olisi tossa ihan edessä, voisinhan mä tietysti kokeilla photoshoppailla sen poies..

Pinja teki muuten väliaikaisen laitumen meidän pihalle, kun alkaa oikeailta laitumilta olla ruoka loppu. Voittohan sitten olisi töihin lähdön aikaan halunnut syödä ja juoksikin minua hetken karkuun. Pitkään aikaan ei olla muuten tätä leikkiä jouduttu leikkimään!

Laitoin Voiton valmiiksi laitumella. Ilman satulaa mennessä riittää vähän nopeampi harjaus, sitten suojat ja suitset päähän ja menoksi. Voiton ilme kertoo hyvin selvästi mitä mieltä se on tästä syömisen keskeyttämisestä..

Pinja piteli Voittoa hetken kentällä, kun minä kävin kipaisemassa tallista raipan ja turvaliivin. Olen muutamaan otteeseen saanut kyselyitä, miksi menen _aina_ turvaliivillä. Meidän perheessä on kumminkin ns. sääntö, jota me Pinjan kanssa kyllä noudatetaan ihan mielellään. Että mennään aina maastossa, esteillä ja ilman satulaa mentäessä turvaliivillä. Kerran Pinja tipahti selkäranka päin estetolpan päätä ja siinä olisi kyllä videolta katsottuna käynyt huonosti, jossei turvaliivi olisi ollut päällä. Suosittellen siis lämmöllä kaikkia käyttämään turvaliiviä!

Voitto näyttää tässä niin ponille!

Taivuttelin aluksi paljon käynnissä. Takana kaksi vapaapäivä ja ehkä hieman jäykkyyttä tippuneen kengän vuoksi. Olen innostunut tekemään paljon väistöjä, joka onkin oikein hyvää jumppaa. Väistöjen sisällä voi vielä tehdä siirtymisiä, jolloin viimeistään heppa joutuu tekemään kunnolla työtä. Ellu käski viime kouluvalmennuksessa opetella menemään pitkällä raipalla, ettei tarvitse raippaa käytettäessä irroittaa kättä ja olenkin nyt tehnyt työtä käskettyä. Väistötkin on niin helppo tehdä kun voi vähän sipaista raipalla eikä tarvitse irroittaa käsiä ohjista! Väistöjen jälkeen aloin sitten ravaamaan kahdeksikoilla. Käynnissä Voitto kulki tosi kivasti selkä pyöreänä ja taipui oikeasti hyvin molempiin suunttin. Ajattelin loogisesti, että ravikin sujuu yhtä hyvin, mutta toisin kävi. Sain tehdä saman työn uudestaan, minkä olin luullut tehneeni jo käynnissä ravia varten. Taivuttelin ja tein temmonvaihteluita kahdeksikolla. Pinjakin kehui miten lennokkaasti Voitto ravasi ja sen kyllä tunsi selkäänkin asti.. Ei ilmeisesti hirveästi kengän irtoaminen ollut haitannut. Ilman satulaa mennessä mun käsivirhe oikein korostuu, kun haen niillä tasapainoa ja muutenkin ohja tuppaa vähän valumaan pitkäksi, jolloin taas Voiton muoto ei ole enää niin hyvä. Loppujen lopuksi Voitto meni hyvin, siihen nähden että takana oli kaksi vapaata.

Lopuksi kävin kävelemässä tiellä, jonka jälkeen laitoin Voiton tarhaan. Päivän mässäilyt oli nyt mässäilty! Yllä olevassa kuvassa tarkistan onhan sillä vielä kenkä paikallaan, olen varmaan hetken hieman vainoharhainen.. Lukiojuttuihin menee yllättävän paljon aikaa, varsinkin tässä jaksossa kun päivät on pitkiä ja olen vasta viideltä kotona. Ensi jaksossa sitten helpottaa, jossen tunge vielä muutamaa kurssia sinne.. Koitan kumminkin postailla sen minkä ehdin ja ekan koeviikon jälkeen kyhäilen jotain postausta heppojen ja koulun yhdistämisestä. Muuten mun koulujutuista voi lukea toisessa blogissani, jonne pääset täältä. Lähipäivinä koitan ehtiä käydä Suitsisopissa vähän kuolailemassa uusia KL-vaatteita ja Suitsisopin fb:stä bongasi nyhdet ihanat housutkin.. Onneksi mulla on jo liikaa housuja!