seka laista asiaa ja pumi valmennus

 Ottakaa huumorilla tuo otsikko!

Moi! Minulle on  viime aikoina valitettu paljon oikeinkirjoituksesta. Olen yrittänyt nyt panostaa siihen. Silti kuulemma löytyy virheitä. En käsitä, saan äidinkielen kielioppikokeesta kiitettävän. Kokeessa käsiteltiin kaikki kouluaikana opitut kielioppiasiat, silti en osaa soveltaa niitä käytännössä tässä bloggauksessa. Varsinkin yhdyssanat on mulle vaikeita ja sen lisäksi tulee huolimattomuusvirheitä, näppäilen liian kiireellä. Tästä eteenpäin, jos huomaatte virheitä niin kirjoittakaa kommenttiin mikä virhe ja miten pitäisi korjata, jotta voin korjata sen, eikä se jää häiritsemään seuraavia lukijoita. Tuleeko tuohon muuten j-kirjainta?

Sitten itse asiaan. Oltiin taas perinteisesti lauantaina Korholassa Ellun tunnilla. Aamulla äiti tuli herättämään jo ennen yhdeksää ja minulla oli tosi kipeä olo. Kurkkuun koski, räkä valui, lapaluuta ja vasemman puolen alavatsaa särki. Hetken ajattelin jo, että taas se umpisuoli juttu kipuilee. Kipu oli nimittäin ihan samanlaista, mutta sitten tajusin että puoli on nyt kyllä ihan väärä. Onneksi sitä ei tarvinnut miettiä sen enenpää, koska kipu meni syötyäni ohi. Kurkkukipukin helpotti vähän eikä räkäkään enään valunut pahasti. Päätin siis, että oon ihan ratsastuskunnossa. Ei tarvinnut siis ilmoittaa Ellulle, että voisiko se mennä Voitolla kun olen kipeänä.

Lapakipu johtui varmaan eilisestä iltatreenistä. Tein poikkeuksellisesti tämän iltatreenin, kun yleensä teen huomattavasti kevyemmin. Suosittelen kaikkia kokeilemaan kyseistä treeniä. Se sopi nimittäin tosi hyvin mun ongelmapolville, eivät olleet minkään liikkeen aikana kipeät.

Äiti ja iskä lähti käymään vielä ennen valmennukseen lähtöä Matkuksessa. Sillä välin minä kirjoitin postauksen, käykäähän katsomassa jos ette ole vielä vilkaisseet. Tänään tuli nimittäin kaksi postausta. Valmistelin myös äidinkielen kirjallisuusesitelmää. Facebookin puolelle taisinkin laittaa jo kuvan minkä otin työtäni varten, mutta laitan sen vielä tähän blogiin. En ole koskaan ottanut mitään tuon tapaista "studiokuvaa". Mitäs mieltä te olette kuvasta?

Notkuin koneella sitten vähän liian pitkään ja kun tuli aika lähteä laittamaan heppoja, meinasi kiirettä pukata. Puin vaatteetkin jotenkin ajatuksissani. Laitoin nimittäin ratsastussukat lämpöhousujen päälle ja siihen sitten ratsastushousut. En jaksanut enää vaihtaa niitä, joten nyt mentiin sitten sukattoman näköisenä. Oltiin varattu kumminkin ihan reilusti aikaa talliin, joten loppujen lopuksi oltiin hyvin aikataulussa. Siivosin karsinan, hain uutta purua, pakkailin tavaroita ja putsailin varusteita. Vaihdoin muuten taas kerran otsapannan, vaihdan nykyään tosi usein kun mikään ei oikein miellytä. Mutta uutta otsapantaa en osta, kun on kolme kaunista ja käyttökelpoista hyllyllä.

 
Hepoille olin käynyt heittämässä noin tunti ennen talliin menoa heinät, jotta ei tarvis juuri syöneenä lähteä valmennukseen. Laiteltiin kaikessa rauhassa hepat valmiiksi ja ehdin pari kuvaakin ottaa. Sillä välin kun me valmisteltiin heppoja, kantoi äiti tavaroita autoon. Me pakataan mukaan hepan varusteista ohjat ja satula. Päälle tulee sitten suojat niiden päällä kuljetussuojat, suitset joiden päällä päitset ja näin talvella loimi tai pari. Joskus ollaan kuljetettu tosi lyhyitä matkoja satula selässä, mutta mielestäni turvallisempaa kuljettaa ilman.

Oltiin hyvissä ajoin perillä. Oli kauhea lumi-/räntäsade jonka takia laitettiin poikkeuksellisesti hevoset valmiiksi tallissa. Yleensä laitetaan valmiiksi pihalla ja mennään vasta ratsastuksen jälkeen talliin. Oli kumminkin ihana laittaa lämpösessä satula ja ohjat paikoilleen. Voittokin oli mukavampi käsitellä, kun oli kiinni molemmilta puolilta jolloin ei pääse pyörimään. Saappatkin meni tänään ihan helposti jalkaan, viedään ne nyt kumminkin varmaan levennettäväksi.

Edellinen tunti oli menossa maneesissa, mutta saatiin onneksi tulla kävelemään alkukäyntejä kentän keskelle. Katseltiin siinä sitten edellistä tuntia ja käveltiin kaikessa rauhassa. Kun edelliset lopetti alettiin ravailemaan itsenäisesti. Voitto oli melko pirteä, eikä olisi malttanut keskittyä apuihin yhtään. Erityisesti se virkistyi kun Ellu ja äiti alkoi kantamaan puomeja ja pari tolppaa kentälle.

Tehtiin alkutunnista ravipuomeja ja voltti niiden välissä. Vähän kuin viime kerralla, mutta tehtävä oli jotenkin miellyttävämpi ratsastaa nyt. Tai sitten heppa vaan oli kivemman tuntuinen, jolloin kaikki oli helpompaa. Ihan tavalliset ravipuomit sujui hyvin, mitä nyt välillä ohjat karkasi pitkäksi eikä heppa ollut suora. Sitten tuli vähän ongelmia Voitolle, kun Ellu nosti ravipuomeja vähän ylemmäksi. Voitto meni välillä ihan sekaisin, mutta saatiin me onnistuneitakin kertoja. Jossain vaiheessa tätä tehtävää loksahti joku palanen kohdalleen ja Voitto alkoi toimia. Se meni tosi kivan tuntusta ravia ja oli miellyttävä ratsastaa, vaikka ne puomit menikin vähän miten sattuu.



Vaihtakaa mutterin kuvasta videon laatu isommaksi, niin näkyy paremmin
 
Vaihdoin sitten ennen laukkaa ohuemmat ratsastushanskat, kun paksuilla hanskoilla valui ohjat koko ajan käsistä joka häiritsi tietysti ratsastusta. Nostettiin ensin laukka käynnistä pääty-ympyrällä. Sitten piti olla heti hereillä ja käskeä vähän liioitellusti eteen, jonka jälkeen normalisoittaa laukka. Laukattiin pari kierrosta, jonka jälkeen piti koota ja siirtyä käyntiin. Molemmilla onnistui ekat siirtymiset, joten niitä ei tarvinnut hioa sen enempää. Sen sijaan alotettiin puomit laukassa. Puomit oli laitettu samaan paikkaan missä ravipuomit  eli toiselle pitkälle sivulle. Ensin oli puomi, innariväli, puomi, yksi laukka, puomi, yksi laukka, puomi, innariväli ja puomi. Laukassakin puomit meni aika hyvin, paikat rullas lähes joka kerta kohdilleen. Reagoin oikeissa tilanteissa oikein ja muutenkin jäi kyllä tosi hyvä fiilis! Laukassakin puomit nostettiin lopuksi pikkukavaleteiksi.

Tehtiin täysin sama toiseen suuntaan ensin ympyrällä laukka-käynti siirtymiset ja sen jälkeen puomeja. Viimeisten puomien jälkeen laukkasin vielä pari kierrosta rennosti ja reippaasti kenttää ympäri. Jonka jälkeen sitten loppuravit. Hepalle loimi niskaan ja kävelyä. Voitolle tulikin tosi kova hiki, tekisi mieli klipata. Mutta kun ei me kumminkaan päästä vielä kunnolla treenaamaan ja kun kotona ei ole ees maneesia..

Käveltyämme tarpeeksi käytettiin hepat vielä solariumissa. Ellu antoi sitten palautetta ja suuniteltiin jatkoa. Voitto sai tänään muuten kehuja kivasta ravista! Sovittiin sitten tulevaksi lauantaiksi ihan koulukoulutunti, siihen tulee meidän lisäksi yksi nuori hevonen. On muuten ollut aika luxusta olla kahdestaan Pinjan kanssa tunnilla, saa ainakin koko ajan huomiota.


Kun hepat oli käytetty solariumissa ja kuivateltu vähän, lähdettin kotia kohti. Äiti oli tehnyt meille eväitä ja kyllä maistu muuten hyvälle. Oli muutenkin ihana tulla kotiin, kun oltiin tajuttu siivota karsinat ennen lähtöä. Ei tarvinnut kun ruokkia ja purkaa tavarat. Huomenna sitten Ellun ohjeiden mukaan palauttavaa ja kevyttä treeniä, varmaan maastokävelyä kuten viime viikollakin.

Ainiin loppuun vielä sanainen tästä minun "sahaamisesta". Mun kädet on tosiaan tekee välillä sellaista liikettä, jonka voi mieltää sahaamiseksi. Asetan sisään ja löysään ulkoa, millekkäs muulle se näyttää kun sahaamiselle. Sitä en tosiaan kiellä ettenkö niin tekisi ja senkin tiedän, että se näyttää tosi rumalle. Olen yrittänyt kiinnittää siihen huomiota nyt tosi paljon ja tänään Ellu ei sanonut kertaakaan, että rauhallisemmat kädet. Hyvä minä! Tuosta videolta huomaan, että pari kertaa teen ympyrälle taivuttaessa silti tuollaisen, asetan sisälle ja myötään ulkoa liikkeen. Mutta yritän siis tosiaan karsia tuota, koska en halua että minut mielletään miksikään sahaajaksi kun tällä hetkellä meno välillä sille näyttää.