Estevalmennus - Takaisin maneesiin

Tämän postaukset julkaiseminen on vähän venähtänyt. Valmennus oli jo reilu kaksi viikkoa sitten ja postauskin on lojunut luonnoksissa kirjoitettuna jo melkein saman aikaa.

Lauantaina oli jälleen estevalmennus. Nyt valmennuksia on ollut vähän harvakseltaan, sillä Terhin oma kisakausi on alkanut ja hän on lauantaina usein kisoissa, eikä sitten hyppää ennen kisoja omia hypättäviään. Nythän ongelma ei onneksi ole niin suuri, sillä ollaan päästy kotonakin hyppäämään. Terhi kyselikin meidän kuulumisia alussa ja todettiin, että voidaan tehdä ihan täysin normaali treeni, kun olen kuitenkin hypännyt kahtena edellisenä viikkona vaikkei valmennusta ole ollutkaan. Tällä kertaa tehtiin enemmän kisaverryttelyn tyylinen alku eli hypättiin vain kahta estettä, jolloin muut esteet ja tehtävät tulivat täysin uusina sitten itse radalla.

Voitto oli alusta asti jo tosi tahmea. Ratsastin sitä koko ajan parhaani mukaan pohkeen eteen, mutta oli työn ja tuskan takana saada se liikkumaan hyvin. Yleensä se kuitenkin tulee hetken työstämisen jälkeen kuitenkin melko aktiiviseksi, eikä sitten tarvitse kuin ylläpitää laukkaa. Uskon pienen väsymyksen johtuvan siitä, että viikko on ollut melko raskas. Edellisenä päivänä kunnon koulutreeni ja muutenkin koko viikko on painettu menemään kunnon treeniä vapaapäivää luukunottamatta. Mutta eiköhän se kunto tästä nouse, nyt kun pääsee ratsastamaan kotona kunnolla. Viimeiset kuukaudet kun on menty about kaksi kertaa viikossa kunnolla ja loput päivät on köpötelty maastossa tai kotona huonoilla pohjilla kevyesti.

Sileän jälkeen tultiin oikeaan kierrokseen puomi. Lähestyminen kaarevalta, mutta puomin jälkeen suoraan. Voitto suoristui melko hyvin eikä vaihdellut laukkoja turhaan, se on ollut joskus ongelma jo puomeilla. Sitten siirryttiin yksitellen kavaletille vasempaan kierrokseen. Ensimmäiset etäisyydet tuli kaikki vähän kaukaa ja sainkin ohjeen korjata vähän lähemmäksi seuraavan, sen jälkeen paikat olivat paljon parempia. Ei pitäisi itse tyytyä huonoon etäisyyteen, kun sen noin helposti saa paremmaksi. Näiden jälkeen tultiin oikeassa kierroksessa ristikkoa, jonka yli vaihdettiin sitten suunta vasempaan. Näihin molempiin sain tosi kivan lähestymisen. Voittokin alkoi heräillä unestaan ja eteni itse paljon paremmin. Ristikko nostettiin pystyksi ja tultiin sama pystynä. Viimeisenä vasempaan kierrokseen muutama hyppy okserille.

Sen jälkeen opeteltiin rata, joka oli korkeudeltaan varmaan noin 80cm. Korkeus oli mukavan helppo näin alkuun. Rata alkoi heti okserilta pystylle neljällä laukalla. Tiesin sen olevan meille pitkä, joten etenin välissä, mutten tarpeeksi. Yli kuitenkin mentiin, mutta sain käskyn aloittaa alusta. Sujuin paremmin jo okserille ja nyt väli oli helppo neljä. Seuraavalle kaarevalle otin kahdeksan laukkaa, joka oli ok. Ohje oli ottaa 7-8 laukkaa, kahdeksan oli vähän liian ahdas lopusta, mutta ei huono. Seuraavana oli kolmoissarja, joka sujui hyvin. Sitten pitkä lähestyminen yksittäiselle pystylle. Sille jouduin ratsastamaan vähän eteen. Seuraavaksi tultiin sama kaareva mikä alussa, mutta toisesta suunnasta. Otin nytkin kahdeksan laukkaa. Viimeinen neljän laukan suora jäi vähän pitkäksi. Terhi sanoikin, että kun normaalit linjat on noin vaikeita, pitäisi yrittää ratsastaa vähän enemmän laukkaa. Vaikka ei se nyt mikään älyttömän huono ollut, mutta noissa väleissä se kuitenkin sitten näkyi. Sain ohjeeksi seuraavalle radalle, tulla harjoituksen vuoksi kaarevat kahdeksan sijaan seitsemällä.

Toiselle radalle esteet oli nostettu noin 90cm korkeuteen. Tultiin uudestaan ihan sama rata mikä ekallakin kierroksella ja jälleen oli ongelmia ekan linjan kanssa. Voitto oli vaikea ratsastaa oikealle käännyttäessä, joten en saanut hyvää läheisyyttä ensimmäiselle. Oltiin vähän lähellä ja  vinossa ja sitten en osannut reagoida heti eteen, jolloin pystylle tuli kielto. Toisella kerralla onnistuin sitten tälläkin kertaa korjaamaan, vaikka tulin okserille vielä lähemmäksi. Kaareva oli paljon parempi seitsemällä laukalla. Kolmoissarjalle oli vaikeuksia kääntää, syy miksi oikealle käännökset olivat noin hankalia selvisikin sitten varusteita purkaessa.. Ihan hävettää tunnustaa, mutta turpahihna meni toiselta puolelta kuolaimen yli. En ollut katsonut laittaessa kun yhdeltä puolelta ja just tällä kertaa en poikkeuksellisesti laittanut valmennuspaikalla itse ohjia ja äiti ei tuollaista juttua huomaa. Ei siis ihme, että oikealle kääntäminen oli paljon normaalia vaikeampaa... Typerä, typerä minä. Onko teille käynyt joskus vastaavia mokia?

En tosiaan saanut suoristettu ja käännettyä hyvin kolmoissarjalle, mutta selvittiin siitä silti hyvin. Jälleen jouduin vähän ratsastamaan pitkällä lähestymisellä olevalle pystylle eteen, mutta nyt sain tehtyä sen aikaisemmin kun edellisellä kerralla. Juuri ennen estettähän ei pitäisi enää puskea eteen vaan ennemminkin tukea. Varsinkin Voitolla, joka kieltää helposti sellaisessa paikassa - tai ainakin kielsi ennen, nythän se on ollut paljon reippaampi <3 Kaareva tuli toiseen suuntaan hyvin seitsemällä, vaikka olinkin vähän lähellä okseria. Jälleen kääntäminen ja suoristaminen oli vaikeaa oikealle, mutta viimeinen neljän laukan linja sujui silti suhteellisen hyvin.

Valmennuskesta jäi kyllä ihan hyvä fiilis!  Vaikka Voitto ei ollutkaan mikään reipas omasta takaa, sain sen ratsastettua ensimmäistä linjaa luukunottamatta tarpeeksi eteen. Voitossa (ja varmaan myös omassa ratsastuksessa) on kyllä tapahtunut selvä muutos, toivotaan että heppa hyppää samalla asenteella myös jatkossakin! Kisojakin olen vähän suunnitellut, mutta niistä taidan kirjoittaa oman postauksen.