Viime viikonlopun itsenäisiä hyppyjä

Moikka! Palataampa nyt viikko taaksepäin lauantaihin. Mun piti kirjoitta tämä postaus teille jo monta päivää sitten, mutta kun tapahtui tuo pieni äksidentti ei koneella istuminen saatikka kirjoittaminen ole oikein onnistunut. Mulla nimittäin meni päivä tippumisen jälkeen niskan lihakset niin jumiin, etten voinut liikuttaa päätä juuri ollenkaan. Käytiin eilen sitten lääkärissä, kun sinne soitettaessa kehottivat varmuuden vuoksi tulemaan, vaikka todennäköisestihän se lihasjumi olisikin. Lääkäri sanoi, että mun keho on pudotessa yrittänyt hidastaa vauhtia jotenkin jännittämällä lihaksia. Tämä voima on sitten ollut niin suuri, että veti lihakset päivän päästä jumiin. Kuulemma normaalia, että tälläinen vaiva tulee vasta vähän viiveellä. Nyt alkaa onneksi levolla ja lääkkeillä olemaan kipu kurissa ja pään liikuttaminenkin onnistuu taas.  Pinja on kuitenkin hoitanut ja ratsastanut Voiton oikeastaan ihan kokonaan, mutta siitä sitten erikseen. 

Tosiaan viikko sitten lauantaina lähdettiin Korholaan hyppäämään itsenäisesti, sillä Terhi oli jälleen kisoissa. Ajattelin, että teen kaiken ihan samalla tavalla kun Terhin kanssa, jolloin toivon mukaan ratsastaisin yhtä keskittyneesti ja huolella kun valmennuksissakin. Tein hyvin samantyylisen verkan eli työstin pitkään ravia ja laukkaa. Sen jälkeen hyppäsin kavaletteja ympyrällä molempiin suuntiin. Tämän jälkeen pikku huili molemmille ja sitten rata tosi matalilla esteillä. Ja sama rata lopusta aloittaen, aivan kuten valmennuksissakin!

Linkki videoon

Voitto oli oikeastaan tosi mukava ratsastaa. Videoilta huomaan, että laukka olisi saanut pyöriä paremmin, mutta selkään se tuntui ihan hyvälle, joten ei pahin mahdollinen tilanne. Korholan kavaletit on tosi kapeita, joten niihin sai oikeasti tähdätä. Tuollaiset kapeat kavaletit voisi rakentaa kotiinkin, hyvää harjoitusta.  

 Meno oli ehkä vähän epävarmaa ja varsinkin linjat ratsastin huolimattomasti ilman ajatusta, tai oli mulla ajatus mitä siihen pitää ottaa, mutta en osannut reagoida siellä esteiden välissä kuten olisi pitänyt. Mitään isoja mokia ei kuitenkaan tullut ja viimeiselle kaikista korkeimmalle (kuitenkin ehkä noin 90cm) kierrokselle sain tosi kivan fiiliksen. Lopetin sitten siihen, koska itsenäisesti hypätessä haluan pitää kaiken helppona ja mukavana, jottei tulisi ongelmatilanteita joita en osaa ratkoa oikein. Tämä on siis lähinnä helppoa harjoitusta ja hyvää treenausta mun estesilmälle. Onneksi kohta pääsee kohta menemään viikoittain kavaletteja ja puomeja omalla kentällä, se auttaa hirveästi sitten estetreenissä!

Pahoittelen nyt vähän tälläistä pintaraapaisua hypyistä, sillä en muista enää viikon takaisia fiiliksiä kovin tarkasti..  

Minkälaisia tehtäviä te teette itsenäisest ja paljonko hyppäätte ilman valmentajaa muutenkin?