Pakkasista selvitty

 Moikka! Tänään mulla on hyvä päivä. Aamulla ei väsyttänyt ihan kamalasti. Koulussakin oli ihan siedettävää, ruotsin viimeinen pakollinen on nyt varmasti selätetty, äidinkielen surkeasta (siis omasta mielestäni) tekstitaidosta pärähti täydet pisteet, tulevaisuuden suunitelmista juteltiin opon kanssa onnistuneesti ja ruokakin oli syötävää! Tosin koulun jälkeisten kahvittelujen jälkeen en jaksanut mennä salille, mutta salitreenin korvasi tänään kahden hevosen ratsastus tuolla ihanassa hangessa. Eilen olisin vielä tullut kirjoittamaan teille valituspostausta liian vähästä lumesta ja sen myötä monettako lie viikkoa jatkuneesta kävelystä. Eilen ja tänään sitä lunta kuitenkin sitten tuli ja vaikka aamulla sainkin kiireessä kaivaa mun auton kinoksesta lumikolan kanssa, niin nyt kyllä nousi hymy korviin hangessa tarpoessa. Vihdoin, vihdoin pääsin ratsastamaan muutakin kun käyntiä!!

Loman jälkeisestä masennuksesta on nyt virallisesti toivottu ja bloggaaminenkin on noussut ihan uudella tavalla mieleen viime päivinä. Yhteistyösähköposteja on suihkinut puolin jos toisin ja postissa on tulossa vaikka mitä kivaa, kyllä ihan konkreettinen kiitos vaan tästä hommasta lämmittää mieltä. Toki teidän viime postaukseen jättämät kommentitkin on motivaatiota nostaneet, olette ihanan aktiivisesti kommentoineet! Mulla on blogin suhteen vaikka mitä suunitelmia ja tullaan jossain määrin palaamaan aihepiiriltään taas vuosien takaiseen meininkiin, sillä oon ihan vakavasti miettinyt Voiton käyttätarkoituksen (ainakin toistaiseksi) muuttumisen vuoksi myös blogin sisällön muutosta. Mutta näistä lisää kunhan saan ajatukset päässä järkeväksi kokonaisuudeksi.

 Tällä tosiaan oli melkoiset pakkaset jokin aika sitten ja nämä kuvat on niiltä pakkaspäiviltä napsittu. Nenäkarvat huurteessa, pyöröpaalin loppu mutusteltavana ja lämpimät loimet niskassa niistä kuitenkin selvittiin. Humppailtiin pellolla, tehtiin iltalenkkejä maastakäsin ja maastoiltiin. Takkeja oli niin hevosella kun kuskillakin kaksi päällekkäin. Housuja taisi mulla olla parhaimpana päivänä neljät, sillä toppahousuja ei kaapin perukoilta mun jalkaan löytynyt. Ne voisi pistää ostoslistalle tulevia pakkasia varten.

Kirjoitin teille postauksen "Näin selviydyt talvesta tallilla", mutta asiaa sivuttiin jo niin monessa hevosblogissa, että postaus jäi puolivalmiiksi. Ajattelin kuitenkin jakaa pukeutumisesta puheen ollen teille nyt yhden osan:

Ainakin mulle kaikista ikävintä tallilla talvella on kylmyys. Varpaat jäässä, sormet jäässä, reidet jäässä, naama jäässä... Tärkeintä on kerrospukeutuminen ja lämpöisyyden pistäminen tyylikkyyden edelle. Helppoa ainakin täällä keskellä metsää..! Itse pistän näillä pakkasilla tavallisen pitkähihaisen, sen päälle lämpökerraston paidan, fleecehupparin, tavallisen lämpimän takin ja tämän takin päälle vielä ison untuvatakin. Ei muuten palele! Mulla on tosiaan sellainen pari kokoa liian iso Kingslandin untsikka, jonka laitan kylmillä keleillä aina tavallisen takin päälle. On muuten lämmin (ja lihavan näköinen kuten kuvista huomaatte:D)!

Alakroppa on sitten vähän haastavampi, sillä se vaikeuttaa ratsastamista melko paljon. Yleensä laitan lämpökerraston housut, ratsastushousut, lökäreitä parit, toppahousut vielä päälle (jos sellaiset löytyisi jostain..). Parhaita ovat musta ihan urheiluun tarkoitetut toppahousut, jotka nousee korkealle selästä ja niissä on mahdollisesti vielä henkselit. Ratsastustoppahousuissa on toki parempi pito, mutta ne on todella jäykkiä lähes aina. Jalkaan tietysti villasukat ja kenkinä toimii joko Timberlandit lampaankarvavuorella tai sitten Kuomat. Kuomat on ihan oikeasti tosi hyvät kengät tallille, eivätkä maksa paljoa!

Kypärää pidän päässä aina. Ei ole niin kylmää, etteikö sitä voisi päähän pistää. Asenneongelma niillä, jotka vaihtaa kypärän pipoon paukkupakkasilla. Jos luvassa on vauhdikas maastoreissu niin laitan kypärämyssyn, mutta mulloin menen ihan vain hupulla. Huppu on tosi hyvä siinä kypärän päällä. Pipo on minusta melko vaikea kypärän alla, painaa, hiertää ja valuu, eikä edes ole niskasta niin lämmin mitä huppu. 

Kerroksia sitten toki vähennetään kelin mukaan, mutta tuolla setillä on menty nyt paukkupakkaset. Viime talvena mulla oli treeneissä käsien paleltumista pelastamassa Back on Trackin hanskat, ihan huiput! Ohuet, mutta lämpimät. Kovilla pakkasilla olen sitten käyttänyt Roeckelin toppahanskoja, jotka ajavat asiansa ihan hyvin ja niillä pystyy vielä ratsastamaankin just ja just ihan kunnolla ohjat tiukasti kädessä.

Seuraavat kuvat ovat sitten toivottavasti ihan kunnon treenistä kentällä. Tuon lumen kanssa saa kyllä aina jännätä, sillä nyt jos lauhtuu ja lumi kovettuu niin saa taas olla sormi suussa miettimässä missä oikein treenaa... Nyt inspiraation puuskissa aion vihdoin avata koulukirjat ja startata täysillä ylppäreihin lukemisen, ei olisi koulua ennen lukulomaa jäljellä enää kuin reilu viikko!