Itse jännitin ensimmäisiä kilpailuja aivan hirveästi kuten jo mainitsinkin, mutta startti startilta jännitys on hälvennyt ja viime aikoina ei minua ole kisat juurikaan jännittäneet. Koen sen, että olen osannut karsia jännityksen pois kisatilanteissa hyödylliseksi myös muussa elämässä. Esimerkiksi ennen pääsykokeita olin hyvinkin rauhallinen sillä jännitys ja sen kontrollointi on tuttu tunne. Toki pieni positiivinen kutina mahan pohjassa jännityksestä on edelleen jäljellä ja se on vain hyvä asia, sillä kuuluukin vähän jännittää ennen tärkeää suoritusta!
Nyt luvassa viisi vinkkiä, jotka ainakin minua ovat helpottaneet:
Nyt luvassa viisi vinkkiä, jotka ainakin minua ovat helpottaneet:
 |
| Itse otin aina ratapiirroksesta kuvan puhelimeen, joten jos se unohtuikin mielestä pystyin nopeasti kertaamaan radan. Kannattaa muuten tarkistaa tarkkaan missä maali ja lähtölinja menevät! |
1. Opettele radan opettelua
Itse jännitin kilpailuissa oikeastaan ennen vain sitä, opinko radan vai en. Nykyään sen suhteen ei ole ongelmia, sillä treeneissä piti parin minuutin aikana opetella vaikka kuinka monimutkaisia ratoja selästä käsin Sannan tai Terhin huitoessa että tuolta tuo sininen okseri ja sitten punaselle pystylle jnejne. Harjoitus tekee siis mestarin ja parhaat oppimistavat kehittyvät sitten sen mukana. Itse koen parhaaksi tavaksi opetella radan ajattelemana esteet (siis muutkin kun oikeat sarjat) sarjoina, näin esteitä yhdeksi yhdistelemällä ei opeteltavana ei yhtäkkiä olekaan kuin muutama kohta.
Itse kävelin aina radan kerralla kunnolla läpi ja mittasin välit. Sen jälkeen saatan kerrata muutaman kohdan kävellen, mutta suurin työ tulee tehtyä mielikuvaharjoituksina raipalla tai sormella ilmaa huitoen. Muistamista auttaakin aiemmin mainitsemani sarja-ajattelu eli kun ajattelee esimerkiksi linjat yhtenä tehtävänä, jolloin radalla saattaakin olla vain muutama tehtävä, jolloin muistaminenkaan ei ole niin vaikeaa.
2. Katso pari suoritusta
Tämä vinkki on vähän ristiriitainen. Esimerkiksi koulukisoissa en suosittele tätä, koska et voi juurikaan mitään siitä oppia ennemminkin lisätä omaa jännitystäsi. Toki jos ohjelma on sulle vieras voit tarkistaa, että harjoittelit sen varmasti oikein, mutta tässä on se riski, että joku ratsastaakin väärin ohjelman katsoessasi ja menet ihan sekaisin :D
Estekisoissa suosittelen kuitenkin katsomaan pari suoritusta, niistä voi oikeasti oppia ja katsoa vähän hevosia joilla on suurinpiirteinen samanlainen laukka esimerkiksi linjat ja sarjat. Ovatko ne ahtaita vai sujuvia, tekevätkö ratsukot niihin eri määriä askeleita ja millaisia teitä ratsukot ratsastavat mahdollisessa toisessa vaiheessa.
2. Katso pari suoritusta
Tämä vinkki on vähän ristiriitainen. Esimerkiksi koulukisoissa en suosittele tätä, koska et voi juurikaan mitään siitä oppia ennemminkin lisätä omaa jännitystäsi. Toki jos ohjelma on sulle vieras voit tarkistaa, että harjoittelit sen varmasti oikein, mutta tässä on se riski, että joku ratsastaakin väärin ohjelman katsoessasi ja menet ihan sekaisin :D
Estekisoissa suosittelen kuitenkin katsomaan pari suoritusta, niistä voi oikeasti oppia ja katsoa vähän hevosia joilla on suurinpiirteinen samanlainen laukka esimerkiksi linjat ja sarjat. Ovatko ne ahtaita vai sujuvia, tekevätkö ratsukot niihin eri määriä askeleita ja millaisia teitä ratsukot ratsastavat mahdollisessa toisessa vaiheessa.
Nimimerkillä katsoin kerran edeltävän ratsukon radan ja tajusin, että olisin ratsastanut ilman tätä tarkistusta viimeisenä esteenä väärän esteen... Joten ei ehkä kannata katsoa sitä juuri sinua seuraava vaan vähän aikaisempi, jos huomaatkin vastaavan mokan :D Lisäksi muiden suorituksia katsoessa on hyvä opetella rataa miettien mille esteelle ratsukko seuraavaksi suuntaa.
.JPG)
3. Keskity olennaiseen
Rosan vinkki aikoinaan oli, että nyt tytöt keskitytään olennaiseen ennen omaa suoritusta. Kisat on aina kiva paikka tavata heppakavereita ja vaihtaa kuulumisia. Radan kävelyssä kannattaa keskittyä olennaiseen, ei kaverien kanssa jutteluun ;) Muutenkin kannattaa olla skarppina ja keskittyä milloin on aika lähteä verkkaan tai radalle, eikä hölöttää kaverin kanssa. Toki voi olla hyvä kävellä jonkun ystävän kanssa vaikka rataa yhdessä ja jakaa siitä ajatuksia, kunhan homma vaan pysyy siinä itse tulevassa suorituksessa.
4. Pyydä valmentaja/opettaja mukaan
Iso apu meidän kisauralla oli se, että valmentaja tuli meidän mukana kisoihin. Rosa oli aikoinaan ihan koko kisapäivän mukana ja auttoi ihan kaikessa. Valmentaja tai opettajasi on usein kokenut kisaaja ja tietää miten toimitaan. Hän voi myös auttaa sinua verryttelemään mahdollisimman hyvin. Ja kun joku on auttamassa ei tarvitse jännittää ns. turhia asioita, kuten millon hyvä aika alkaa verkata tai montako hyppyä otan tänään. Lisäksi jos verryttelyssä tulee ongelmia tai rata onkin haastava osaa valmentaja varmasti auttaa. Toki tällainen kokonaisvaltainen apu kisapäivänä yleensä maksaa jotain, mutta kannattaa kysyä rohkeasti valmentajalta. Ja jokainen valmentaja (ainakin jokainen minun on ollut!) on varmasti valmis nopeasti puhelimessa konsultoimaan, vaikka radan haastavasta kohdasta. Eli rohkeasti sitten puhelua.
5. Ole ajoissa ja muista kaikki tavarat
Jännitystä on turha lisätä sellaisilla tekijöillä kuten liian myöhään kisapaikalle saapuminen tai tärkeän tavaran unohtaminen kotiin. Pakkaa siis hyvissä ajoin edellisenä päivänä tavarat. Tee vaikka paperille lista, josta yliviivaat kun tavarat on mukana. Itse vielä aina autossa tarkistin tärkeät tavarat kuten satulan, vyön, suitset (tosin yleensä jo hevosella päässä eli ohjat), numerolapun, saappaat, kypärän ja turvaliivin. Yleensä kisapaikalla on kyllä ihania ja auttavaisia ihmisiä, jotka unohtuneen tavaran sulle lainaa. Itsekkin olen kerran joutunut saappaita lainaamaan, mutta tuollaiset tavarat on vähän vaikeita kun ne ei välttämättä sovi ihan jokaiselle. Meillä oli myös aina varaohjat, kannukset ja raippa kärryssä, sillä ohjat esimerkiksi menevät helposti poikki tai kannukset unohtuvat
Muista, että jännitys tarttuu hevoseen ja se ei sitten taas ole hyvä juttu! Mutta kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että jännitys on myös aivan normaali asia, etkä varmasti ole ainot siellä kisapaikalla, joka on kauhusta kankeana ;) Voin lohduttaa, että kyllä se helpottaa homman muuttuessa rutiiniksi. Tosin kyllähän monet huippuesiintyjätkin kertovat vuosienkin jälkeen vielä oksentavan vessassa ennen keikkaa, että kai sekin on sitten mahdollista, että edes rutiini ei jännitystä vie pois. Itse olen siitä onnekas, että oma jännitykseni on hälvennyt!
Keskittyneenä rataa kertaamassa ennen suoritusta vuonna 2013. Ja viides sijahan sieltä tuli!
3. Keskity olennaiseen
Rosan vinkki aikoinaan oli, että nyt tytöt keskitytään olennaiseen ennen omaa suoritusta. Kisat on aina kiva paikka tavata heppakavereita ja vaihtaa kuulumisia. Radan kävelyssä kannattaa keskittyä olennaiseen, ei kaverien kanssa jutteluun ;) Muutenkin kannattaa olla skarppina ja keskittyä milloin on aika lähteä verkkaan tai radalle, eikä hölöttää kaverin kanssa. Toki voi olla hyvä kävellä jonkun ystävän kanssa vaikka rataa yhdessä ja jakaa siitä ajatuksia, kunhan homma vaan pysyy siinä itse tulevassa suorituksessa.
4. Pyydä valmentaja/opettaja mukaan
Iso apu meidän kisauralla oli se, että valmentaja tuli meidän mukana kisoihin. Rosa oli aikoinaan ihan koko kisapäivän mukana ja auttoi ihan kaikessa. Valmentaja tai opettajasi on usein kokenut kisaaja ja tietää miten toimitaan. Hän voi myös auttaa sinua verryttelemään mahdollisimman hyvin. Ja kun joku on auttamassa ei tarvitse jännittää ns. turhia asioita, kuten millon hyvä aika alkaa verkata tai montako hyppyä otan tänään. Lisäksi jos verryttelyssä tulee ongelmia tai rata onkin haastava osaa valmentaja varmasti auttaa. Toki tällainen kokonaisvaltainen apu kisapäivänä yleensä maksaa jotain, mutta kannattaa kysyä rohkeasti valmentajalta. Ja jokainen valmentaja (ainakin jokainen minun on ollut!) on varmasti valmis nopeasti puhelimessa konsultoimaan, vaikka radan haastavasta kohdasta. Eli rohkeasti sitten puhelua.
5. Ole ajoissa ja muista kaikki tavarat
Jännitystä on turha lisätä sellaisilla tekijöillä kuten liian myöhään kisapaikalle saapuminen tai tärkeän tavaran unohtaminen kotiin. Pakkaa siis hyvissä ajoin edellisenä päivänä tavarat. Tee vaikka paperille lista, josta yliviivaat kun tavarat on mukana. Itse vielä aina autossa tarkistin tärkeät tavarat kuten satulan, vyön, suitset (tosin yleensä jo hevosella päässä eli ohjat), numerolapun, saappaat, kypärän ja turvaliivin. Yleensä kisapaikalla on kyllä ihania ja auttavaisia ihmisiä, jotka unohtuneen tavaran sulle lainaa. Itsekkin olen kerran joutunut saappaita lainaamaan, mutta tuollaiset tavarat on vähän vaikeita kun ne ei välttämättä sovi ihan jokaiselle. Meillä oli myös aina varaohjat, kannukset ja raippa kärryssä, sillä ohjat esimerkiksi menevät helposti poikki tai kannukset unohtuvat
Muista, että jännitys tarttuu hevoseen ja se ei sitten taas ole hyvä juttu! Mutta kuitenkin on hyvä pitää mielessä, että jännitys on myös aivan normaali asia, etkä varmasti ole ainot siellä kisapaikalla, joka on kauhusta kankeana ;) Voin lohduttaa, että kyllä se helpottaa homman muuttuessa rutiiniksi. Tosin kyllähän monet huippuesiintyjätkin kertovat vuosienkin jälkeen vielä oksentavan vessassa ennen keikkaa, että kai sekin on sitten mahdollista, että edes rutiini ei jännitystä vie pois. Itse olen siitä onnekas, että oma jännitykseni on hälvennyt!
Nyt olisi teidän vuoro jakaa vinkkejä ja kokemuksia! Oletteko te jännittäjiä kisoissa tai ylipäätänsä?
Itse tykkään katsoa muutaman kouluratavideon youtubesta ennen kisoja ja kivoja varsinkin sellaiset, joihin on merkattu tehtävä ja pisteet. Näin pystyy vähän suhteuttamaan omaa ratsastusta ja pohtimaan kuinka itse voisi tehdä asian vielä paremmin kuin videon ratsukko
VastaaPoistaHei toihan on tosi hyvä vinkki!
PoistaOisko sulla hyviä vinkkejä kun täti ratsastaja jännittää ihan hirveästi ennen tuntia ja puolet tunnista ollaan jäykkiä niin hevonen kuin ratsastaja
VastaaPoistaLukaseppa pari kommenttia alempaa tuosta NLP-kirjasta ja mun vinkistä siihen liittyen! Muita vinkkejä ei oikein ole kun itse en noita tilanteita niinkään jännitä, mikä sua siinä tunnissa eniten jännittää?
PoistaRauhottavat lääkkeet on kova sana, jos mikään muu ei enää auta (kuten omalla kohdallani).
VastaaPoistaHengitysharjoitukset ja muutenkin mielikuvaharjoittelu! Sopii varsinkin eläinurheilijoille kun oman itsensä lisäksi pitää ottaa huomioon että nelijalkainen kisakumppani reagoi jännitykseen.
VastaaPoistaSemmoinen kirja kuin NLP perusteet on tosi hyvä. Koirapuolelle on kirjoitettu kirjakin aiheesta, en muista nimeä mutta se oli just joku Eroon kisajännityksestä tai ehkä Henkinen valmentautuminen tms. Siellä on hyviä ja helppoja harjoituksia joiden avulla voi opetella hallitsemaan jännitystään ja keskittymään paremmin kisoissa. Niitä on helppo soveltaa ratsastukseen. Suosittelen!
Hei tota kyllä voin lukematta suositella, sillä töissä oon NLP kouluttajien juttuja kuunnellut ja NLP hommasta keskustellut heidän kanssaan, niin vaikuttaa mielettömän mielenkiintoiselle ja varmasti jännitykseen tosi hyvin toimivalle tekniikalle.
PoistaYksi NLP harjoitus mitä meillä neuvotaan vähän erilaiseen tilanteeseen, mutta jännityksen poistoon kuitenkin. Eli mennään esim vessaan (jossei muualla kehtaa) seisomaan X-asennossa. Tuo asento poistaa jännitystä ja laski stressitilaa ihan biologisestikkin, en nyt muista tarkkaa selitystä miksi se toimi, mutta vetosi muhunkin vaikka siinä vaiheessa en oikeen uskonut NLPhne vielä :D
NLP ja muut henkisen valmentautumisen keinot saisivat kyllä olla paljon enemmän tiedossa ja käytössä hevosurheilussakin. Varmaan jossain maajoukkuetasolla niitä käytetäänkin. Mua auttoi tosi paljon kun aloin hahmottaa paremmin mistä kaikesta kisajännitys koostuu ja miten sitä voi lähteä purkamaan pala palalta. Nykyään olen kisoissa melkeinpä parhaassa vireessäni. :)
PoistaLinkistä löytyy tosi hyvä nettiluento kisajännityksen voittamisesta. Tämäkin on koirapuolelta, mutta sopii täydellisesti ratsastajille! Vaihtaa vaan koira-sanan paikalle hevosen. ;)
http://www.youtube.com/watch?v=UhyCh_FSyZc&feature=youtu.be
Ite oon kisannut monet tallin omat kisat,mut yhet ulkopuoliset myös. Ite ekat kisat jännitti eniten ja nykyään meenkin melko avoin mielin radalle hevosen selässä unohtuu koko jännitys ja sit vaan yritetään parhaamme. Mää itse opettelen monesti youtube kouluvideoiden kautta tuleva koulurata ja käyn sen vain kerran lapulta läpi.
VastaaPoistaItse oon vaikka kuinka kauan jännittänyt kisaamista ja siksi en ookkaan kisaillut. Nyt kuitennin uskalsin mennä kisoihin ja vaikka oon aina luullut että jännitän kisoja niin paljon niin kisat ei jännittänyt yhtään, ja voittohan sieltä napsahti!
VastaaPoistaEn tiedä, että olenko outo, sillä en opi millään koskaan rataa ja jännityksissään odotellaan estekentällä vuoroa, ja kun oma vuoro alkaa kaikki huolet unohtuu, rentoudun ja rata menee kuin unessa.
VastaaPoistaTästä oli tosi paljon apua! Hyvä ajankohtakin, mulla on nimittäin tällä viikolla ekat kisat:)
VastaaPoistaMun kisaaminen on jäänyt hyvin vähälle ajan puutteen, mutta myös suuremmaksi osaksi kisajännityksen takia. Viime kesänä olin ratsastusleirin leirikisoissa ja siellä se jännitys vain katosi, Kun pilliin vihellettiin niin olin ihan rauhallinen eikä sydän lyönyt tuhatta ja sataa niinkun normaalisti. Itse rata meni hyvin. Huomasin sen, että kun en ajatellut mitään muuta, kuin seuraavaa estettä ei ajatukset päässeet harhailemaan ja se auttoi jännitykseen. Jännitän muutakin esiintymisyä, mutta ajan kanssa olen oppinut hallitsemaan sitä. Postauksessa oli kyllä hyviä vinkkejä, joita seuraavan kisatilanteen kohdalla kokeilen. Kiitos niistä!
VastaaPoistaIte kävelen aina radat kaverin kanssa ja alle 100cm luokissa opettelen radan vaan enkä ns keskity siihen :D Oon kisannu nii monta vuotta ja niin monenlaisilla hevosilla ja poneilla että kaikki menee niin rutiinilla.. Ja mitä enemmän jään tuijottelemaan isompia oksereita niin tulee vaan paniikki. Eli yritän vaam mahollisimman nopeesti kattoo radan et minne mennään ja muistan sen aina kerrasta. Sit ku oon valmistautuva rstsukko nii kertaan nopeesti. Poni millä kisaan nii on kisoissa kauheen raketti ratsu ja jos yhtään jännittää niin se sanoo ratsastajalle et mee yksinäs 😆 Ohjatki pystyn ottaa vasta käteen ku lähtölupa on tullut. Ja sit ei paljo auta jännittää tms ku poni vie kaiken keskittymisen 🤔😆
VastaaPoistaPari päivää ennen mun ekoja kisoja jotka kylläkin oli tallin omat harkkakisat mua jännitti ihan sairaasti. Kisa päivänä ei jännittäny enää yhtään kun olin ajatellu että ne on vaan harkkakisat ja meen mun luotto ponilla. Kerkesin myös kattoo muitten radat koska olin vika siinä luokassa.Kisat meniki tosi hyvin ja tuli 2.sija.
VastaaPoistaTää oli hyvä postaus, ja tosi ihana toi kuva susta ja Voitosta esteellä! :) <3 Mä oon aika kova jännittäjä vähän joka tilanteessa, siis sekä kisoissa että esim. kokeissa tai esiintymisissä. Mua auttaa kun yritän ajatella, että jännitys on myös hyvä asia ja ihan normaalia :)
VastaaPoista"Toki pieni positiivinen kutina mahan pohjassa jännityksestä on edelleen jäljellä ja se on vain hyvä asia, sillä kuuluukin vähän jännittää ennen tärkeää suoritusta!"
VastaaPoistaTämä on mielestäni yksi oleellisimpia asioita tiedostaa, kun miettii omaa jännittämistään. Itse olen huomannut, että kun minua vähän jännittää niin asiat menevät paljon paremmin. Jännitys lisää adrenaliinin tuotantoa ja se taas lisää suorituskykyä. Liiallista jännitys on siinä vaiheessa jos se vie yöunet tai aiheuttaa jo paniikinomaisia oireita. Jännitys nimenomaan kertoo myös siitä, että tapahtuman tuloksella on jotain merkitystä. Jos työhaastatteluun meno ei jännitä lainkaan, niin kenties työhön pääsemisellä ei ole niin väliä.
Kerro välillä mitä teet Voiton kanssa ja miten huolehdit sen liikkumisesta ja kunnon ylläpidosta. Olisi kiva kuulla ja saada vinkkejä sinulta.
VastaaPoistaItse en enään ratsasta, mutta koirien kanssa kilpailen. Olen aina ollut ihan valtava jännittämään, en varsinaisesti jännitä meidän tekemistä, vaan ihmisiä, sitä yleisöä. Mulle tulee hirveet paineet onnistua ja mietin, että jos me mokataankin niin mitä muut ajattelee. Tiedostan silti, että ne huiputkin mokaa joskus, mutta kun ei vaan pääse tuosta ajatuksesta irti.
VastaaPoistaMulla jännittäminen menee aina tosi pahaksi eikä ole helpottanut mitä useammassa kokeessa käy. Loppujen lopuksi hain lääkäriltä lääkkeet kisajännitykseen joista onkin ollut apua.
Silloin kun vielä kisasi niin kyllä se hälveni vaan kisaamalla ja kisaamalla :D Mutta tosi hyvä vinkki on että keskittyy olennaiseen ja suunnittelee kaiken mahdollisen eli mitä tarttet mukaan ja miten ratsastat tänään yms. Ite oon suunnittelija tyyppiä :D
VastaaPoista