Kaksi päivää aikaa parantua

 Moi! Nyt on matkalaukku purettu ja muutenkin kotiuduttu Helsingin reissun jäljiltä. Aamulla kipaistiin Pinjan kanssa melkein heti herättyämme talliin ja siellä vireähtikin monta tuntia. Käytiin kotiin saapumis iltana eli eilen moikkaamassa heppoja pikaisesti. Pinja sitten kehotti mua ihan varmuuden vuoksi tarkistamaan jalat, olihan hepoille juuri laitettu hokit. Tunnustelin kaikki jalat läpi ja ne tuntuivat normaaleilta. Tänään tarhasta hakiessa paljastuikin ikävä yllätys: kovaksi turvonnut takanen. Voitto on niin tumma, että silmämääreisesti ja käsillä tunnustelemalla ei haava edellisenä iltana ollut mun silmiin tai käsiin sattunut. Jalka ei siinä vaiheessa ollut sitten vielä turvonnut. Tietysti se on voinut tulla myös aamulla, mutta veri oli sen verran kuivunutta että se ei ole kovin todennäköistä. Haava ei itsessään näyttänyt kamalan pahalle, se oli vajaa 3cm pitkä ja vähän jo umpeutunut, ei ainakaan enää kovin syvä. Haava oli siis vasemman takasen ulkopinnalla, joten Lilli sen on sinne toden näköisesti potkaissut. 

Me koitettiin tänä vuonna olla hevosille mahdollisimman kivoja ja pitää ne talvenkin yli samassa tarhassa. Viime vuonna ei tullut yhtään haavaa, tosin hepat olivat eri tarhoissa. Onhan niiden paljon kivempi olla yhdessä. Hokit on kuitenkin olleet jalassa varmaan vajaan viikon ja nyt jo ensimmäinen haava. Päätettiin hetkeäkään miettimättä rakentaa väliseinä tarhaan. Ikävää hevosten kannalta, mutta pieni haava on pikkujuttu sen rinnalla jos toinen potkaisee oikeasti hokeilla kylkeen.

Kaikista ikävintä tässä on se, että Sanna Backlundin valkku on tiistaina. Tasan kaksi päivää aikaa parantua. Sannan valmennusta olen odottanut kuukausia ja sinne on niiiin pakko päästä. Ei mua harmittais jos jokut kisat jäisi välistä, mutta valmennus! Ilmottauduin kisoista puheen ollen juuri Suonenjoen aluekisoihin. Ei olla koskaan käyty kyseisellä tallilla, joten jännityksellä odotan. Uskon ja toivon, että Voitto on ainakin kisoihin mennessä hyppykunnossa. 

 Ennen ratsastamista puhdistin haavan ja kylmäilin jalkaa n.15minuuttia. Suojia en voinut jalkaan laittaa, kun ne olisivat juuri tulleet haavan päälle. Onneksi ulkona on lunta, joten jalan oli ihan hyvä olla vähän tuulettumassa. Kenttä oli melko huono joten ratsastelin laitumella. Voitto oli melko reippaana, ei paljoo haava hidastanut vauhtia! Onko teidän hepat olleet villimpiä näin pakkasella? Kävelin pitkään ja kuten kuvista näette, otti Voitto muutamaan otteeseen pikku hyppelyitä. Ravailin vähän ja ainakaan lyhyillä ravipätkillä en minä tuntenut tai Pinja nähnyt epäpuhtautta. Jokunen kesä sitten kun Voitolla olla haavan aiheuttama imppari mennä pisteli se ihan kolmijalkaisena, joten nyt ei onneksi taida olla imppari kyseessä. Ratsastuksen jälkeen kylmäsin jalkaa vielä elu 20minuuttia. Kylmäys ja liikutus auttoivat turvotukseen, joten hyvältä näyttää. Ehkä me päästäänkin valmennukseen. Illalla käyn vielä kävelyttämässä ja kylmäämässä jalan.

Joka talvinen ongelma eli lumen puhkipalaminen, osaako joku valokuvausnero siellä ruudun toisella puolella auttaa vai pitääkö alkaa taas ottamaan kuvat rawina, jolloin photarilla on mahdollisuus pelastaa edes jotain.