Rahaa bloggauksesta

Toivon, että sain kirjoitettua kaikkia asiat ylös, kuten ajattelinkin, ettei sanavalinnoista synny väärinkäsityksiä. Toivon, että kukaan ei provosoidu tekstistäni, vaikka käsittelenkin aihetta, josta yleensä blogeissa vaietaan. Minua hieman pelottaa julkaista tämä postaus, mutta kuten joku parannusehdotuksena sanoi, pitäisi minun julkaista enemmän mielipidepostauksia, niitä provosoiviakin. Eikä pelätä sitä, että joku onkin erimieltä minun kanssani.

Olen jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni kysymystä miksi minä bloggaan? Minulta on usein kysytty miksi minä aloitin bloggauksen, mutta siihen en enää muista tarkkaa vastausta. Syitä oli varmaan monia. Olen aina tykännyt toteuttaa itseäni kuvien ja tekstien muodossa, käydä vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa ja väkertää ulkoasuja ja muita garfiikoita. Ennen blogia minulla oli virtuaalitallisysteemejä sekä Lillin blogimaiset kotisivut. Aloitin bloggauksen 13-vuotiaana  ja sen kyllää huomaa näin jälkeen päin vanhojen postausten laadusta. Kokemusta bloggauksesta ja blogimaailmasta on siis kertynyt jo lähes neljältä vuodelta. Tämän koko ajan olen kirjoittanut blogia pitämättä sen suurempia taukoja. Vähin postausmäärä kuukaudessa oli kuusi kappaletta ja sekin oli aivan blogin alkukuukausilta.

Aluksi blogiin kului aikaa kymmeniä minuutteja, mutta nykyään kulutan siihen aikaa useita tunteja päivässä. Viime kesänä tässä postauksessa laskin bloggaukseen kuluvan 17 tuntia viikossa, mutta nyt usko ajan olevan jopa suurempi. Tänäänkin olen istunut koneen ääressä ihan luvattoman kauan. Olen hoitanut yhteistyöjuttuja useita tunteja, muokannut kuvia, koonnut videoita, kirjoittanut postausta ja vastannut kommentteihin. Pitäisikin laskea uudestaan ajan kulutus. Talvella minulla ei ole kuitenkaan aikaa panostaa blogiin samalla tavalla kun nyt lomalla. Bloggaus ei tule kuitenkaan olemaan minun tulevaisuuden ammatti, joten kouluakin on käytävä ja hevonen tietysti hoidettava siinä ohessa.

En osaa kertoa miksi minä aloitin bloggauksen, mutta ehkä osaan kertoa miksi bloggaan vieläkin. Bloggaus on aivan mieletömmän kivaa ajanvietettä, se on mun tapa rentoutua rankan koulupäivän jälkeen. Avaan koneen, selailen kommentteja, vastailen teidän kysymyksiin ja kirjoitan päivän tapahtumista. On ilo olla muille iloksi. Tiedän miten mukavaa on lukea oman lemppariblogin uusinta postausta, miten mukavaa on päästä niin läheiseksi ihmisen kanssa, jota ei oikeasti tunne ja miten siistiä on päästä blogin kautta osalliseksi tapahtumiin ja elämään, johon itsellä ei ole mahdollisuutta. On mahtvaa saada tsemppiä huonoina hetkinä, on kiva saada kehuja hyvin menneen treenin jälkeen, on siistiä saada palautetta, jossa tekemääni työtä blogin eteen arvostetaan ja on myös kivaa saada asiallisia, mutta kriittisiä kommentteja siitä miten voisin tehdä toisin tai miten voisin parantaa blogiani. Olen saanut oikeasti useita hyviä neuvoja ja ajatuksia, joita itse en olisi ikinä tajunnut, mutta jotka ovat oikeasti olleet sitten hyödyksi ratsastuksessa, bloggauksessa ja hevosten hoidossa. Blogi on myös mitä parhain tapa pitää päiväkirjaa. On kiva selata kuukauden, vuoden tai vaikka parin vuoden takaisia fiiliksiä ja tapahtumia. On myös hienoa huomata oma kehitys sekä bloggaajana, kirjoittajana, valokuvaajana että ratsastajana blogin kautta. 

Hyvällä ilmalla raahaan kaluston ulos ja bloggailen auringon lämmittäessä ihanasti.

Bloggauksesta on ollut ja tulee olemaan hyötyä tulevaisuudessa. Äidinkieli on minulle melko helppo aine, saan loihdittua esseen suhteellisen kivuttomasti aiheesta kun aiheesta. Vaikkei tekstini olekkaan äidinkielellisesti täydellistä, on kirjoittaminen kuitenkin minulle helppoa, nopeaa ja mukavaa. Ja jos en olisi tätä blogia kirjottanut, panostanut sen myötä oikeenkirjoitukseen ja saanut lukijoilta vinkkejä miten kirjoittaa paremmin ja oikein, olisivat esseeni varmasti paljon huonompia. Lukiossa kirjoitetaan myös paljon esseitä kaikissa muissakin aineissa ja kokeen yksi osa-alue on yleensä essee. Saan yleensä koe-esseetkin valmiiksi nopeasti. Osaan jäsentää ajatukset päässä helposti ja tuottaa sen tekstin paperille, jos tekstiä tulee vähän keksin helposti lisää. Olen oppinut lörpöttelemään täällä ilman, että puhun ihan ohi aiheen.

Fakta on se, että yksi syy blogata on siitä taloudellisesti hyötyminen. Olen puhunut muidenkin hevosbloggaajien kanssa aiheesta, enkä ole ainot, joka ei ehkä jaksaisi tätä kaikkea pyöritystä, pahan puhumista, haukkumista, syyttelyä ja valtavaa työtä ilman mitään palkkiota. Yksi palkkio on tietysti kivat kommentit ja ihanat lukijat. Toinen fakta on kuitenkin se, että blogi ei ole hyvä, jos sitä pitää vain hyötyäkseen siitä. Blogi on silloin hyvä, kun motiivi blogata on aivan jossain muualla. Ei ole tainut yksikään sellainen blogi, jonka kirjoittajan motiivi on ollut raha tai tuotelahjat nousta supersuosituksi. Sen sijaan halu tehdä ja panostaa itsensä ja lukijoiden takia on yleensä avainsana laadukkaaseen blogiin. Kun minä aloitin bloggauksen, en unelmoinutkaan tai oikeastaan en edes tiennyt, että blogista voisi hyötyä jotenkin. En olisi uskonut, jos joku olisi väittänyt minulle bloggauksen aloitettuani, että olen neljän vuoden päästä tälläisessä tilanteessa.

Vanhempani maksavat harrastukseni ja asun kotona vielä ainakin lukion loppuun asti. Joten minusta on hienoa, että pystyn tienaamaan edes jonkun verran ihan itse tekemälläni työllä. Tiedän, että joku tulee kuitenkin valittamaan, kuinka bloggaus ei ole työtä ja siihen nyt pystyy kuka vain. Tähän voisin todeta, että perusta blogi ja ala tienata sillä. Voin vannoa, ettei ihan helppo juttu. 

On paljon kivempa ostaa vähän kalliimpia ratsastusvarusteita,hiukan turhempiakin juttuja tai oikeastaan ihan mitä tahansa, kun rahat on tienattu itse. Ei siis saatu sukulaisilta synttärilahjaksi, vaan tienattu omalla työllä. Itse tienaamista rahoista on myös paljon tarkempi, tulee mietittyä ja harjoiteltua mihin ne sijoittaa, vai pistääkö kenties säästöön.  Olen myös sen ikäinen, että jossain vaiheessa lähitulevaisuutta mun pitää asua omillani ja elää omilla rahoillani, eivät vanhemmat sponsoroi minua ikuisesti. On kiva tienata nyt rahaa säästöön, jonakin päivänä sille tulee vielä aivan varmasti hyödyllistä käyttöä viimeistään kotoa muutettuani.

Jotkut ovat sanoneet, että bloggaan vain hyötyäkseni siitä. Teen lyhyitä postauksia, jotta niitä riittää joka päivälle ja postauksista huomaa, että minua kiinostaa vaan yhteistyökumppanit. En ymmärrä miksi joku on saanut sellaisen kuvan blogistani, sillä se ei todellakaan ole totta. Periaatteeni bloggaajana on kertoa yhdestä asiasta per postaus, silloin postauksia tulee usein eivätkä ne ole kamalan pitkiä. Minua suorastaan harmittaa, että jotkut ovat saanneet sellaisen kuvan blogistani. Sellaista kuvaa en nimittäin missään nimessä haluaisi antaa teille lukijoille.
 

Kamera saatu yhteistyökumppanilta. Objektiivi ostettu bloggauksella tienatuilla rahoilla

Yhteistyöpyyntöjä tulee päivittäin sähköpostiin. Suurin osa niistä on ulkomaalaisia nettikauppoja tai muita yrityksiä, jotka eivät sovi blogini teemaan tai ideaan. Saan myös jonkin verran pyyntöjä, jotka voisin vallan hyvin aiheen puolesta hyväksyä, mutta joista sitten lopulta kuitenkin kieltäydyn. Yleensä mietin, haluanko mainostaa tätä muille, onko tämä niin hyvä ja hyödyllinen tuote, sopiiko tämä tuote blogini teemaan ja ideaan tai yritetäänkö minun blogiani käyttää ilmaisena mainospaikkana. Joskus lähestyn myös yrityksiä itse, esittelemällä blogini ja kertomalla mitä haluan ja mitä voisin tarjota heille.

 Itse kyllä tykkään laadukkaista yhteistyöpostauksista lukemissani blogeissa, eivätkä sellaiset haittaa vaikka niitä olisi joka viikko, jos tavallisia postauksia tulisi sitten kuitenkin lähes päivittäin. Jos bloggaaja postaa kerran viikossa, ei niitä yhteistyöjuttuja jaksa edes joka toisesta postauksesta enää lukea. Olenkin pitänyt tiukan linjan siitä minkälaisia mainospostauksia haluan blogiini tehdä. Kliseisesti voisin vielä sanoa, että haluan mainostaa vain jotain minkä takana oikeasti seison tai jos tuote ei ollutkaan mieluinen haluan oikeuden kertoa rehellisen mielipiteen siitä. Sellaiseen diiliin en suostu enkä ole koskaan suostunut, että en saisi kertoa rehellistä mielipidettä tuotteesta. 

Moni haaveilee yhteistyökumppanista omaan blogiin. Jollain tapaahan ne nostavat blogin arvoa muiden silmissä. Ai tuolla on yhteistyökumppani, tää on varmaan suosittu blogi! Muistakaa, että bloginne on oikeasti arvokas, uskaltakaa pyytää korvausta yhteistyökumppaneilta. Mainokset hevoslehtiin saatikka muihin lehtiin maksavat paljon. Levikki on silti useilla lehdillä sama tai vain hiukan suurempi, kuin esim. minun blogillani on kuukausittaisia yksilötyjä kävijöitä. Harmi, kun en löytänyt enää artikkelia, jossa kerrottiin miksi blogimainonta on niin suuressa suosiossa tällä hetkellä. Yksi syy oli se, että se on yritykselle ja tuotemerkeille niin halpaa mainosta, juurikin siksi, että monet bloggajat eivät kehtaa pyytää korvausta! Tästä aiheesta on puhunut aivan samoin ajatuksin Ruotsin suurinta hevosblogia pitävä Tyra, joka on kirjoittanut aiheesta jopa kirjan.

Muistakaa myös se, että piilomainonta on kiellettyä. Minulle on tarjottu kerran diiliä, jossa kannustettiin piilomainontaan. Samalla tajusin, että eräässä Suomalaisella hevosblogissa olleen piilomainontaa juurikin saman yrityksen toimesta. Järkytyin, koska en ollut tajunnut sen postauksen olevan oikeasti maksettu juttu, ennen kuin itse sain samanlaisen tarjouksen. Kerroin yritykselle, etten suostu diiliin piilomainnonan takia. He kertoivat, että päätös on minun he vain ehdottivat. Minusta on kuitenkin vastuutonta edes ehdottaa tuollaista. Muistakaa siis aina mainita selvästi, että postaus on sponsoroitu! Täällä lisää aiheesta. Muuten tuotelahjoistakin pitää maksaa veroja, eli kannattaa tutustua näihin ohjeisiin, jos aihe on sinulle ajankohtainen.

Itse en ole tehnyt koskaan yhteistyötä, joissa hyötyisin siitä, että sinä ostaisit jotain suosittelemastani kaupasta. Näitä kuitenkin näkee blogeissa ja jotkut lukijat ovat luulleet minunkin yhteistyökumppaneiden olevan sellaisia. Eräs henkilö kertoi hevostalli.netissä, että ei sitten ainakaan klikkaa tai osta mitään mainostamastani kaupasta. En ymmärrä miksi pitää olla niin ilkeä, jos minun pitäisi ostaa jotain mitä blogeissa mainostetaan tai josta tiedän bloggaajan hyötyväni. Teen sen tietysti niin, että bloggaaja siitä hyötyy. Minusta on kiva kommenttien lisäksi kiittää bloggaajaa hyvästä blogista tuolla tavoin. Itse en menetä siinä mitään, mutta voin antaa bloggaajalle mahdollisuuden saada hieman taskurahaa blogistaan.
 

Syy miksi innostuin vihdoin kirjoittamaan tämän postauksen on se, että sain hienon tarjouksen, jonka saamisesta olen erittäin ylpeä. Sadoista blogeista juuri minun blogini täytti kriteerit laadukkaasta ja suositusta. Hieno tarjous, jossa on haittapuolensa. Hieno tarjous, joka motivoisi minua ja joka olisi palkinto tekemästäni työstä. Tarjous, johon en kuitenkaan suostunut. Blogini on monen mielestä kaupallinen, jopa liiankin, mutta se voisi olla vielä tuplasti kaupallisempikin. Tarjouksen hyväksymisen myötä olisi blogiini tullut todella paljon enemmän mainoksia. 

Monesti näen ja kuulen sanontaa bloggaa vain itseäsi varten, jos bloggaisin vain itselleni, olisin tämän tarjouksen varmaan hyväksynyt. Yksi suuri syy kieltäytyä oli se, että ulkoasun muokkausta olisi pitänyt rajoittaa radikaalisti. Ulkoasu on mulle tärkeä juttu ja rakastan väkertää sen parissa, sopimuksen hyväksyttyäni se ei olisi enää ollut niin hyvin mahdollista kun nyt. Blogillani on kuitenkin niin paljon mahtavia seuraajia, että olisi valhe väittää, että teen tätä vain itseäni varten. Nykyään teen tätä yhtä paljon teille, kun itselleni. Sain paljon kannustusta lähteä mukaan mm. muilta bloggaajilta ja olihan tarjous aivan mieletön, mutta mä päätin kuitenkin kieltäytyä. Toivon, että päätös kieltäytyä oli teidän arvoinen. Jokainen mainoksista ja kaupallisuudesta valittaja voi nyt olla tyytyväinen, palaute on mennyt perille ja sen mukaan on toimittu ;)

Mitä ajatuksia postaus herätti?