Tällaista postausta en ole aikaisemmin blogeissa nähnytkään, harvoin niitä oman hevosen huonoja puolia halutaan tuoda esiin. Yleensähän nämä huonot tavat ovat jonkin tason häiriökäytöstä ja koulutuksen puutetta. Itse ajattelin kuitenkin tuoda nyt muutamia Voiton häiriökäytöksiä esille, sillä ehkä joku siellä ruudun toisella puolella, vaikka osaisi samaistua ja kertoa miten oman hevosen kohdalla on samoista tavoista päästy eroon.
Pureminen
Voitto on aina meillä ollessaan ollut vähän turhan herkkä näykkimään ja tällä hetkellä isoin ongelma on taluttamisen aikana. Muissa tilanteissa pureminen on saatu aika hyvin minimiin, mutta taluttaessa hammasta tulee vähän turhan herkästi heti kun homma käy tylsäksi. Esimerkiksi maastossa harvoin saa hampaita käsivarteensa, mutta kentällä tämä leikki alkaa jo parin kiekan jälkeen.
Ollaan koitettu päästä tästä eroon monellakin tapaa. Yksi yleinen syy näykkimiselle on herkut, mutta niiden pois jättäminen ei meillä ainakaan auttanut. Komentaminen äänellä on oikeastaan ainut, tosin melko toimimaton, tapa. Herkkää hevosta ei ilkeä päähän napauttaa, eikä lyöminen muutenkaan ole kovin hyvä vaihtoehto hevosen koulutuksessa. Miten te olette saaneet karsittua turhanpäiväisen tylsyydestä johtuvan näykkimisen pois?
Kävelemään lähteminen selkään noustessa
Tämä on ihan puhtaasti minun oma aiheuttama tapa. Voitto seisoi kiltisti paikoillaan kun se tuli meille, mutta jotenkin ollaan lipsuttu siihen, että nykyisin se ei enää seiso. Ärsyttävä tapa, josta pääsisi määrätietoisella koulutuksella eroon. Kun Voitolle se on kerran opetettu kunnolla, niin ei menisi varmaan enää kauaa taikoa sama taito uudelleen esiin pitämällä vaan itse pintansa.
Kuopiminen
Tätäkin ilmenee heti hepan kyllästyttyä ja toki herkkuja kerjätessä. Kuopiminen ei toisaalta ole niin häiritsevä ja vaarallinen tapa kun esim. tuo pureminen, mutta silti maailman ärsyttävin. Silloin kun meillä oli paksu kumimatto Voitto kuopi paljon vähemmän, mutta nyt kun meillä on vain ohut matto, jota kuopimalla kuuluu ihanan kova ääni niin kuopiminen on lisääntynyt huomattavasti.
Tämäkin on selvä oire kyllästymisestä ja tylsyydestä, kuten ihan oikeasti melkein kaikki käytösongelmat. Tätä ollaan koitettu saada pois ihan äänellä komentamalla sekä palkitsemalla tilanteesta pois pääsemisellä. Eli kun Voitto kuopii niin heti kuopimisen lopetettua se pääsee karsinaan, laitumelle tai minne käytävältä olikaan seuraavaksi matka.
Hampaiden raaputus traikussa
Tämä on varmaan lähinnä jonkin tason stressioire, sillä Voitolla on tapana kärryn ollessa paikoillaan raaputtaa hampaita etupuomiin, jossa on pieniä pykäliä. Tuloksena on ihanan kova ääni, joka kuuluu kauaksi traikun ulkopuolelle. Tästä ei varsinaisesti ole haittaa kellekään ja ei olla sen kummemmin yritetty tätä karsia pois, vaikka ollaankin saatu ehdotukseksi mm. laittaa chiliä raaputuskohtaan.
Mitä huonoja tapoja teidän hevosilla on tai on ollut?
Osaan samaistua tuohon näykkimiseen. Tallilla poni kuitenkin yrittää näykkiä harjatessa ja turpaan koskiessa, se ei ole kivaa puuhaa hänen mielestään.
VastaaPoista1. Laitumelle mentäessä sinne rynniminen
2. Laukassa ohjien vetäisy ja uralta karkaus
Oi tästä postauksesta tykkäsin! Toivottavasti tähän tulee paljon hyviä kommentteja ja vinkkejä! Omalla vuokrahepalla on pahoina tapoina juuri tuo näykkiminen ja kuopiminen + kesällä taluttaessa ruohotupsun nähdessään sinne jyrääminen kaikilla voimilla... Täällä nähty kans äänellä komentaminen parhaana tapana ja oikeastaan ainoana toimivana. Tuohon kuopimiseen on joskus toiminut myös ihan vaan hevoselle selän kääntäminen, jolloin se ei saa sitä haluamaansa huomiota, ja sitten kuopimisen loppuessa antaa hevoselle sitä huomiota palkinnoksi..
VastaaPoistaMeilläkin kauan ollu kuopiminen ongelma ja uusille ihmisille vihottelu. Jos uusi ihminen tulee moikkaamaan, poni tekee itsestään niin pelottavan näköisen ja yrittää purra. Eli ei oikeastaan päästä lähelleen ja hyväksy muita ihmisiä kuin minut :/
VastaaPoistaTähän tapaan voin samaistua, tosin hoitohevoseni tekee tätä. Hevonen oli siis pitkää "pelätty" että ei voinut edes karsinassa hoitaa, mutta minä vaan päätin että otan hänet hoidettavaksi. Nykyään kun ollaan kahestaan karsinassa niin ei ole mitää ongelmia ja hevonen on kanssani rauhassa, mutta kun joku muu tulee ovelle katsomaan niin hevonen näyttää oikeen pahan ilmeen ja yleensä hampaat kalteria vasten. Hänen kohdalla olen ajatellut ettei hän halua päästää lähelleen ketään joka voisi aiheuttaa hänelle harmia tai voisi satuttaa häntä. Eli hän ei luota ihmisiin.:(
PoistaMinun hevonen lähti alkuun aina kävelemään alta pois, kun menin selkään. Polle oppi tosi nopeasti pysymään paikallaan, kun annoin pienen namin selästä käsin oikealle puolelle. Nami tuli vain, jos heppa pysyi paikallaan. Nykyään hevonen kääntää pään jo valmiiksi oikealle, kun menen selkään ja odottaa kiltisti. Tämä tapahtuu jopa maastossa, jos jostain syystä menen siellä selkään. Yhteen aikaan hevonen oli myös tosi kova tuuppimaan päällään. Sitä yritin kitkeä niin, että aina hevosen tuuppiessa tuli välitön peruutus. Hevonen oppi tästä sen, että kun tuuppi, piti heti peruuttaa.. 😀 ei ihan toiminut. Tuuppiminen kyllä on nyt vuosien jälkeen jäänyt pois, mutta luultavasti sen takia, että en enää seiso suoraan pään edessä.
VastaaPoistaTuo makupala selkään noustessa on kyllä tosi kätevä idea, muistaakseni Kyrakin sitä käytti!
PoistaItsellä kans toiminut tämä. Ahne hevoseni oppi parista kerrasta ja seuraavilla kerroilla jäi suorastaan odottamaan makupalaa ennen kuin edes meinasi lähteä liikkeelle :)
PoistaItse liikutan hevosta, joka näykki aluksi todella todella paljon ja puri siis ihan tosissaan välillä. Sain karsittua pois, kun "puri" itse takaisin. Nipistin siis sormilla takaisin minkä jaksoin ja ei tarvinnut, kuin muutaman kerran tehdä ja loppu näykkiminen kuin seinään. Hevosethan purevat toisiaankin, eli en tätä näe minään satuttamisena :) Lähestyin siis asiaa "hevosena".
VastaaPoistaPitääpä kokeilla, voisi toimiakkin!
PoistaSiis mun hepalla on kanssa toi että lähtee liikkeelle kun nousen selkään ja joskus hyppii pystyyn siinä
VastaaPoistaMeillä myös ponilla toiminut näykkimiseen tuo että "puree" itse takaisin. Lopetti näykkimisen jossain vaiheessa ihan kokonaan kun aina näykkästessään nipistin lujaa takaisin korvaan, turpaan tms.
VastaaPoistaMeillä kans ponilla on huonoina tapoina:
VastaaPoista1. Yrittää purra kun harjaa ja jos koppaan harjalla nenään tarpeeksi "kovaa" ja karjaisen niin nolostuu ja lopettaa mutta sitten aloittaa karsinassa pyörimisen.
2. Käytävällä ei voi ottaa kuuloonkaan että laittaisi suitset päähän koska hyppää pystyyn ja seuraavilla kerroilla yrittää hyppiä ilman syytäkin.
3. Selkään nousussa aluksi saattaa pyöriä ja lähtee liikkeellä, joskus saattaa lähteä ravaamaan ja pukittaa että kuski ei kerkeäisi selkään :D
4. Tämä nyt ei kovin "huonoksi" voi sanoa koska Ori joten huutaa muille ja vaikka narusta pitää kiinni ja vaikka ei olisi edes liukasta niin hinaa mua ainakin perässä :D Mutta jos jotenkin saa riuhtaistua narua niin lopettaa. Mutta kyllähän tämänkin saisi varmasti pois mutta meillä niin totuttu jo että ei enää hirveästi haittaa ole.
Ori siis kyseessä joka on nuorempana päässyt helpolla joten nyt vielä täytyy yrittää karistaa tapoja pois.
Hyvä postaus! Kiva kun tälläkin postauksella oppi enemmän voitosta ja kun kerroit huonoja tapoja koska melkein kukaan ei kerro.
VastaaPoistatosi kiva postaus, ite en osaa saimaistua muuhun kuin tohn kuopimiseen. Ootkos muuten frisbeegolffia kokeillu ku mainoskin taitaa tossa olla? :)
VastaaPoistaEnnoo kokeillut, ne on google omia mainoksia, jotka vaihtuu jatkuvasti :)
PoistaIkinä ei herkkuja kädestä, niin välttää että on hampaat kiinni ihmisessä. Palkintona ääni ja taputus. Ja herkkujen jättäminen pois pitkäksi ajaksi niin eiköhän ne opi.
VastaaPoistaMeillä ei toiminut. Oltiin varmaan vuoden päivät antamatta herkkuja, muttei mitään vaikutusta :/
PoistaMeillä puremisen lopetti kun aina joutui peruuttamaan kun puri. Reippaasti vaan taaksepäin.
VastaaPoistaHienoa, kun uskaltaa puhua avoimesti myös ongelmista! Se on totta, että blogeihin yleensä päätyvät ne onnistumisen hetket ja parhaat puolet kun taas ongelmakohdat pidetään piilossa. Musta on hyvä, että yhä useampi uskaltaa käsitellä myös näitä negatiivisia asioita blogeissaan niistä kun hyötyy niin itse kirjoittaja kuin lukijatkin.
VastaaPoistaKuopimisen pois opettaminen voi olla vaikeaa mutta ite ollaan saatu se lähtemään niin että ollaa karjastu lopeta ja samalla sitten laitettu jalka paikalleen kädellä. Puremisesta sutten taas ollaan tehty niin että karjastaan hyi ja "purtu" takaisin. Oma poni tekee kylläkin välillä puremista kun se on kipeä ja meillä se tapahtuu yleensä maastossa kun polut on kovia.
VastaaPoistaTodella hyvä postaus! Harva uskaltaa kertoa hevosensa virheitä, olivatpa siis itse aiheutettuja tai eivät.
VastaaPoistaMutta muutama vinkki, mitä tuli mieleen.
Yritä tehdä asioista mielekästä, ei vain herkuilla, vaan esim. että taluttaessa tulee jotain pieniä tehtäviä kentällä, pysähdyksiä, peruutuksia, suunnan ja temmon vaihteluita, jolloin hevosen on oltava tarkkana. Silloin ainakin oman teorian mukaan, pitäisi muu unohtua ja tietysti kehuja ja rapsutuksia sitten, kun hevonen kävelee hetken suoraa nätisti.
Eteenpäin selkään noustessa on tuttu juttu. Oma hoitohevoseni aikoinaan juoksi alta pois (meinannut kuolla nälkään ja negatiivinen kuva ihmisestä, mutta nykyään jo parempi ja luottaa muutamaan ihmiseen). Hoitsun kanssa tuli tehtyä niin, että jos lähdettiin liikkeelle, pukilta alas ja pari terävää rinkiä (tarkoitus, että hevonen kuuntelee ja astuu takajaloilla alleen, mikä oli ainakin hoitsulle vaikeaa) sitten taas selkään. Myöhemmin aloin myös palkita namilla, jos seistiin nätisti.
Lisäksi tallilla toimii yhden ohjan pysäytys. Eli ota vain toinen ohja tiukalle ja pyydä hevosen huomio itseesi, jolloin muu unohtuu. Hevosen myös vaikeampi lähteä kävelemään, kun pää on mutkalla.
Toivottavasti sait nyt jotakin hyödyllistä irti! Lisäksi kannattaa lueskella esim. Kari Vepsän tapaa kouluttaa ja opettaa pahoja tapoja pois. Toiminut ainakin meidän tallilla hänen tyylinsä!
Tuohon näykkimiseen voisi toimia luopumisen opettaminen, jos Voitto tekee sitä herkkujen toivossa. Ota joku nami käteen ja näytä se hevoselle. Laita sitten käsi nyrkkiin ja kun (toivottavasti) hevonen alkaa hamuilemaan namia, pidät nyrkin kiinni niin kauan kunnes se lopettaa edes hetkeksi. Kun hevonen jättää käden rauhaan, anna nami. Pikkuhiljaa voi vaatia pidempiä aikoja ja hevonen oppii että namin saa luopumalla:)
VastaaPoistaMeilläkin käytetään paljon tuota luopumista!
PoistaPitääpä tutustua tohon luopumisjuttuun, ihan uusi ajattelumalli mulle :)!
PoistaJos syöttää nameja kädestä, voisi opetta namista luopumisen. Hevonen ei siis saa namia hamuamalla, vaan vasta kun kääntää päänsä pois ja ihminen itse tuo herkun hevoselle. Helppo opettaa esim niin, että pitää namia nyrkin sisällä, ja kun hevonen tulee lähelle nuuskimaan, hamuamaan ym, ei reagoi mitenkään tai anna namia. Jossain vaiheessa hevonen kääntää päätä pois tai vie turpaa kauemmas ja silloin antaa herkun nopeasti itse. Ponini oppi hetkessä tämän ja hamuaminen/kerjääminen loppui siihen.
VastaaPoistaNuo huonot tavat kyllä kuulostaa tosiaan, että on tylsistymisestä monikin asia kiinni ja niille ei aina voi edes mitään, jos heppa sairastaa. Koita talutellessa tehdä paljon aivojumppaa, pysähtymisiä, maastakäsittelyä, puomeja, temppuja.... ettei hevonen kyllästy.
Trailerin etupuomiin voi laittaa ihan puremisenestoainetta.
Ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi / näin itse tekisin:
VastaaPoistaPureminen:
Mielestäni tärkeä asia opettaa jokaiselle hevoselle on luopuminen. Eli hevonen opetetaan luopumaan herkuista. Tässä ohjeet luopumisen opettamiseen: http://tinkerlilla.blogspot.fi/p/luopuminen.html
Toinen asia, mitä voisit tehdä on että aktivoisit Voittoa taluttaessasi häntä kentällä. Eli esimerkiksi kävelyvauhdin muutokset; välillä kävellään hitaammin, välillä nopeammin, pysähdykset, peruutukset, yhden puomin yli meneminen, 2 puomin välistä meneminen, pujottelu
Kolmas asia, mihin kiinnittäisin huomiota, on sinun henkilökohtainen ja hevosen, Voiton henkilökohtainen tila. Taluttaessa voit pyytää Voittoa kulkemaan sellaisella etäisyydellä sinusta, ettei hän ylety puremaan sinua.
Kävelemään lähteminen selkään noustessa:
Opeta Voitto seisomaan paikallaan selkään noustessa. Palkitse (anna herkku), kun on paikallaan. Esim. kun laitat jalan jalustimeen, jos pysyy paikallaan, palkitse, jos lähtee liikkeelle, pyörii, pidä jalka jalustimessa ja heti kun pysähtyy hetkeksikin, palkitse. Kun osaa olla paikallaan tuossa tilanteessa, nouse selkään ja palkitse välittömästi jos pysyy paikallaan, jos lähtee liikkeelle, pysäytä ja välittömästi kun on pysähtynyt, palkitse.
Kuopiminen: Palkitse (esim. juurikin noin kun olet tehnyt tai antamalla herkku, kun Voitto ei kuovi.
Viimeiseen en osaa antaa neuvoja.
Ei kannata koskaan kohdella hevosta väkivalloin, lyömällä, nipistelemällä tms, sellainen vain aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta, eikä sellaisella saavuteta mitään toivottua.
Meillä näykkiminen kentällä kävelyttäessä (nimenomaan kun hevonen on tylsistynyt) on saatu kuriin siten, että kun hevonen on aikeissa purra/näykkäistä, on nostettu käsivarsi ns. "vastaan". Eli käytännössä kun hevosta kävelyttää, hevonen tulee turvalla liian lähelle, niin käsi kyynerpäästä vain pystysuoraa ylöspäin. Hevonen saattaa yllättyä tai hämmentyä ja pureminen unohtuu. Pitää kuitenkin olla varovainen, ettei liian raivokkaasti nosta kättä pystyyn ettei se osu hevosta päähän. Tätä kun on jaksanut tarpeeksi kauan määrätietoisesti tehdä, niin enää ei ole tätä ongelmaa.
VastaaPoistaLisäksi tuohon kuopimiseen, meillä saatiin kuriin siten, että aina kun hevonen rupesi kuopimaan, käännyttiin pois. Hevoselle annettiin huomiota (tai ruokaa) vasta, kun kuopiminen loppui. Tässä pitää ajoituksen kanssa olla tosi tarkka, mutta meillä saatiin tämä kuopiminen pois myös 20v. ponilta, joka on oppinut edellisessä kodissaan kerjäämään ruokaa kuopimalla ja hörisemällä.
Kerjäämisen voi opettaa pois herkkujen avulla: kun hevonen kääntää päänsä pois,anna heti herkku. Mikäli hevonen pitää päänsä sivulla, anna toinen herkku. Mikäli kerjää, jätä vain huomioimatta ja palkitse hyvästä käytöksestä.
VastaaPoistaIssikoilla oon nähny käytettävän selkäännoustessa sitä, että hevosta pyydetään myötäämään ohjista maastakäsin ennen selkään nousua.
VastaaPoistaTää oli kyllä kiva postaus, erilainen uusi idea :)
Todella rohkea postaus, arvostan! :)
VastaaPoistaVarmaan voisit laittaa kentälle esim, pujottelukartioita, pressuja, puomeja, puomikujia yms. jos talutat kentällä. Jos se ehkäisisi kyllästymistä? Ainakin selkäännousemisongelmaan on itsellä auttanut kun antaa makupalan selkään noustessa.
Oma suokkini on todella jytky ja vaikka olenkin jo täysikäinen, olen todella hintelä ja ruunahan on oppinut että minua saa vedellä pusikoihin. Onneksi luopuminen on vähän auttanut asiaan ja se, että kun saa syödä niin vihellän. Hevonen on myös jostain syystä erittäin sähköinen ja sähkökausina se ei anna edes yläkaulaa koskea ilman sätkyilyä.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että minkäänlainen väkivalta/riimusta nykiminen tms. ei auta asioita yhtään. Ihmisen on mahdotonta olla samalla tasolla kuin hevonen ja näin kurittaa ruumiillisesti. Ruumiillinen rankaisu tekee sen, että hevonen tottelee sen takia että on pakko, eikä sen takia että se on kivaa.
Omalla vuokrahepalla todella ärsyttävä tapa: jos ratsastaa/seisoo paikoillaan ohjat puoliksi löysällä puoliksi tuntumalla, niin polle vetäisee niistä niin kovaa että ratsastaja huomaa makaavansa nenä harjassa ja/tai ohjat vapaina. Ja lisäksi polle ei osaa seistä paikoillaan yhtään. Erittäin turhauttavaa ja ärsyttävää ja vielä kun heppa on jo yli 20v niin ei se varmaa enää lopettamaan opi.. :/
VastaaPoistameillä oli tallissa ennen sellanen hevonen joka lähti pukkilaukkaan selkään noustessa, ennenkuin ratsastaja oli kunnolla selässä. oppi yllättävän nopeasti seisomaan paikallaan kun seisotti nurkassa selkään noustessa niin että pää on nurkkaa kohti, tarvittaessa joku vielä pitämässä kiinni. siinä kerkeää nopeasti selkään ja palkitsemaan heppaa, ennenkuin heppa kerkee kääntymään ja lähtemään liikkeelle tms.
VastaaPoistaTosi hyvä postauksen aihe! Moni hevosihminen varmaan tunnistaa hoitohevosen tai oman hevosensa noista luettelemistasi tavoista (kuten minä itsekin), vaikka yleensä blogeissa vain lähinnä hehkutetaan oman hevosen ihanuutta... ;)
VastaaPoistaMun hoitoheppa myöskin välillä lähtee selkään noustessa liikkeelle, toisinaan myös kuopii tylsistyessään. Sillä on kans sellanen vähän erikoinen tapa että se raaputtaa hampaillaan karsinansa kaltereita niin että siitä lähtee kaikuva ääni... Sekin on varmaan tylsistymistä ja huomionhakua. Rynnimistä taluttaessa myöskin esiintyy, varsinkin jos ollaan laitumelle viemässä.
Olen aika neuvoton hepan käytöksen kanssa, vaikka se ei päivittäin noita mainitsemiani teekään. Komentaminen ei ainakaan auta mitään. Hevosen omistajan mielestä käytös ei ole niin häiritsevää, että siihen tarvitsisi puuttua - hänkään ei varmaan oikein edes tiedä mitä tehdä asialle.
Aikaisempi hoitoponini taas näykki, ja se vasta inhottavaa olikin!
Tuo on kyllä ikävää, jos omistajan mielestä tuollaiset jutut ei häiritse. Vaikea niitä lähteä karsimaan, jos olet ainoa ihminen joka niistä komentaa. Vaikka tottahan se on, että nuo on pieniä juttuja, jotka helposti katsoo läpi sormien, mutta niistä sitten äkkiä tuleekin jotain isompaa ja kohta hepalle ei mahda mitään :/
PoistaTämä oli hyvä ja jotenkin erilainen postaus! :) Minä voisin kanssa samaistua tuohon kuopimiseen.
VastaaPoistaMeidän 18v ruunalla on myös paha tapa toi näykkiminen, niin harjatessa kuin myös taluttaessa. Taluttaessa varsinkin jos juostaan niin se on jo aika paha, juoksee niin ilkeen näkösenä ja hampaat irvessä... Harjauksen aikana äänellä komentaminen ja pään työntäminen pois aiheuttaa tuplasti pahemman reaktion, ilkeemmän ilmeen ja vielä enemmän hammasta kun ekalla yrittämällä. Myös kuopiminen on meillä niiin tuttua. Täytys varmaan koittaa tota luopumista koittaa jos vähän rauhottuis...
VastaaPoistaKannattaa opettaa voitto kulkemaan pitkällä narulla niin, että itse saat tilaa. jos se kävelee liian lähelle ja puree niin saman tien käsket sen peruuttaa, sen ei tarttee peruuttaa paljoa tai mtnkään rajusti, ihan muutama kunnon peruutus askelta riittää .
VastaaPoistaKiva postaus:) Itse pidän taluttaessa aina raippaa vähän alempaa kun kädensijassa ja näin voin törkätä raipalla tylsistyneen ponin turvan pois turhan läheltä. Nykyään ponille riittää että raippaa on kädessä:)
VastaaPoistaSaksassa ollessani kaikki meidän nuoret opetettiin lähtemään kävelemään selkään nousussa ihan siitä syystä ettei niille tule mieleen lähteä ylöspäin vaan AINA eteenpäin. Joten itselleni tuo ei olisi mikään ongelma vaan enemmänkin häiritsee hevoset jotka seisovat paikallaan. Tämä siis taitaa olla ihan makuasia
VastaaPoistaTuo on varmasti ihan kätevä tapa juuri pystyyn hyppimisen karsimiseksi!
Poistahttp://kissapedonviikset.blogspot.fi/2016/07/huonotapainen-hevonen.html?m=1
VastaaPoistaInnostuin itsekin kirjoittamaan postauksen samasta aiheesta. Kiitos ideasta Tiia! ☺
Kivan aiheellinen postaus tää!
VastaaPoistaMun ponin huonona tapana on esiintynyt laukannostossa pukittaminen. Ponini kulkee muuten tosi nätisti, ja kantaa itsensä hyvin, mutta laukannostossa se pukittaa, lähtee kyllä laukkaamaan, mutta muoto katoaa saman tien. Nappakkana oon yrittänyt olla, mutta ponini tekee silloin aina vaan suuremman pukin. Ollaan kokeiltu liinassa laukkaamista ratsastaja selässä, mutta silloinkin on pukki tullut. Oon kuullut, että hevonen saattaa pukittaa pohkeen mentäessä nostossa liian korkealle tai taakse, mutta se ei kyllä meidän kohdallamme ole ongelmanamme. Onkohan sulla mitään vinkkiä pukittelun karistamiseen, tai syytä siihen, miksi poni ylipäätään laukannostossa pukittelee? Kipuja sillä ei ole, hieroja on käynyt kans selän lävitse.
Jos on vinkkejä tai syitä, ois kiva jos kertoisit! :)
Kivut tulee itsellänikin ekana mieleen, mutta jos ne on kerran poissuljettu niin suosittelen käymään valmentajan luona. Osaa varmasti ratkaista ongelman :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaTai oottekos tarkistanut satulan sopivuuden hierojan kanssa? :) voisi auttaa :).
PoistaMeiän yp hepalla on toi kuopiminen myös, mutta yleensä ainoastaan satulan laitossa. Kun nousee jakkaralle ja on menossa selkään lähtee eteenpäin tai peruuttaa. Ja sit on vielä yks ärsyttävä tapa. Käynnissa tai välillä ravissakin nyppii ohjaa tai tekee päällään semmosta ihmeellistä nyppimistä, selvästi sen takia kun on niin tylsää vaan kävellä :D Onneks tällä hevosella ei oo sitä näykkimisongelmaa, se on mun mielestä kaikkein ärsyttävin tapa mikä voi olla!
VastaaPoistaKiitos teille neuvoista!
VastaaPoistaYleensähän se taitaa hevosien kanssa mennä niin, että niillä on säännöt ja kuri myyntitalleilla. Sitten ne siirtyvät jonkun omaksi polleksi ja säännöt ja kuri muuttuvat. Omistajat alkavat hemmotella ja inhimillistää hevosta, jolloin kuri ja säännöt alkavat löysistyä. Sen, jälkeen alkaa hevosella esiintyä enenevässä määrin huonoja talli- ja käytöstapoja. Ihan, niinkuin Tia totesikin kirjoituksessaan, että joku tapa oli hänen itsensä, eli omistajan aiheuttama. Hevosten ja eläinten kanssa toimiessa täytyy aina toimia samalla lailla - aina pitää säännöt ja kuri olla samanlaiset. Niistä ei lipsuta, meillä toimitaan aina näin. Kuri ja säännöt eivät tarkoita mitään huonoa kohtelua, päinvastoin ne luovat eläimelle raamit, sen jälkeen se tietää miten tulee toimia. Säännöt ja kuri tuovat myös turvaa hevoselle ja tietenkin myös hevosen käsittelijöille. Teillä taisi olla koiria, jos oikein muistan. Eihän koiratkaan saa hyppiä ihmisiä vasten,eivät saa räksyttää turhaan, eivät saa vetää hihnassa jne. Ihan samalla lailla hevosenkin tarvitsee noudattaa sovittuja sääntöjä, jotka ovat aina samanlaiset.
VastaaPoistaMukavaa kesää! :-)
Tosi kiva ja erilainen postaus! Me ollaan saatu meiän yp hepalta herkkujen kerjääminen pois sillä tavalla, että oottaa niin kauan, että heppa kääntää pään pois ja antaa sitten namin. Se on tosi hyvin oppinu tän jutun ja nykyään aina, kun ollaan hevosta viemässä tarhaan ja pysähdytään aina portin eteen antamaan herkku, heppa kääntää jo valmiiksi pään pois! Eli kerjääminen on loppunu ainakin lähes kokonaan!
VastaaPoistaYksi poni josta tykkään kovasti yhdellä tallilla niin yrittää purra kun laittaa satulaa, kun putsaa kavioita ja selkään nousussa se yrittää ensin purra ja potkasta mutta kun yrittää heti uudelleen mennä selkään niin ei ongelmaa. Suitsiminen onnistuu kyllä. Miten tälläisen saa kitkettyä pois helpoiten? Kyseessä tamma jolla on varsa tällä hetkellä. Ratsastaessa poni on moitteeton välillä yrittää keulia.
VastaaPoistaEn jaksa nyt katsoo että laittoko kukaan muu tätä neuvoa mutta siihen kuopimiseen toimi mun ratsastuskoulutettavalla ponilla, että kun se kuopi niin läppäsin sitä siihen jalkaan ja karjaisin. Huomasin että on alkanu tehoomaan. Ja jos Voitto meinaa lähtee selkään nousussa liikkelle esim vasemmalle,käännä se oikeen kautta takaisin. Tää saattaa kuulostaa niin alkeiskurssilaisen vinkiltä mutta se saattaa olla vaikeaa jos hevonen vastustelee sitä esim pystyynnousulla. :)
VastaaPoistaJa Pitää kyllä olla pokkaa ja rohkeutta kirjottaa oman hevosen huonoista tavoista. Pointsit sulle siitä :)!
VastaaPoistaMinulla on ollu minun hevonen (lämminveri ruuna 16v.) Vasta vähän aikaa (tuli 1.7.2016) Enkä ole vielä huomannut mitään kauhean pahoja tapoja, paitti ku mie nousen selkhän, lähtee jo kävelemään, mutta tämän tekee vaan sillon ku mie menen satulalla, jos en mene satulalla, jää oottamaan että annan luvan lähteä liikkeelle. Vikke kuopii kyllä mutta koska nyt on vaan ulkona, eikä tallissa, se ei minua haittaa. Ja Vikke lopettaa kuopimisen hetiku katon sitä, sittekku käännän selän, se jatkaa. Vikke ei kyllä kuovi muutako sittekku vien samaa rehua mitä sekin saa meän 24 lamphaalle, sitte se alkaa kuopimaan ja seuraa😂 Vikke on kyllä muuten oppinu kaiken hyvin vähässäki ajassa, esim. Pysyy vapaana pihalla ym. Mutta kun näin lapissa asun, niin eihän tässä olekhan taloja lähelä😊
VastaaPoistaMun hevonen ei näyki taluttaessa, mutta muuten vaan tulee liian lähelle/hamuilee/nuolee niskaa mikä oli aluksi söpöä mutta pian tosi ärsyttävää. Rupesin miettimään, miten toinen hevonen kertoo toiselle, että nyt olet liian lähellä.
VastaaPoistaAluksi ehkä vähän häntää huiskauttamalla. Jos kaveri ei usko niin vähän kovemmin, nostaa vähän takajalkaa, "olen tosissani". Jos vieläkään toinen ei usko niin voi jo kääntää takapuolta ja lopuksi tulee kaviosta.
Tätä samaa mallia yritin kopioida, ensin vaan olkapäällä pieni pyöräytys, "nyt pois siitä". Sitten nostaa vähän kyynärpäätä samalla. Sitten ihan kunnolla kädellä/narulla huiskaisu osumatta kuitenkaan hevoseen. Ja jos ei vieläkään mennyt perille niin "pois ajaminen". Elikkä otin tömähtävän askeleen kohti hevosta ja samalla huitaisin kohti. Yleensä tässä vaiheessa hevonen on vähän säikähtänyt kovaa reaktiota ja perääntynyt kunnolla. Sitten jatketaan matkaa ihan normaalisti kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Laumassakin hevoset kunnioittavat johtajansa omaa tilaa, ja väistävät pyydettäessä. Ollaan harjoiteltu tätä liinassa ja vapaana. Muutenkin, nyt jos puuhailette maastakäsin niin natural horsemanship on kiinnostavaa puuhaa molemmille ja on mukava tuntea ahaa!-elämyksiä kun saa oikeasti kontaktin hevoseensa.
Meillä on kans ongelmana näykkiminen. Olen aina "nipistänyt" hevosta turvasta kun meinaa näykätä. On auttanut eikä enää näyki. Olen tehnyt tätä vasta n. 2-3 kuukautta ja on jo toiminut!
VastaaPoista