Ratsastuskoulu jatkuu!

Tämä on jo toinen postaus tänään, muistakaa lukea edellinenkin, johon pääset tästä linkistä!

 Ratsastuskoulu pääsi vauhtiin taas eilen. Nerea oli meillä yötä ja olin luvannut, että Sini saa ratsastaa Voitolla joku päivä. Elkää kysykö minulta miksi Nerealla on tarroja naamassa, kysessä ei ole suinkaan mikään mainos kikka vaikka siltä voisi näyttääkkin, vaan Pinja ja Nerean hauska leikki. Harjailin Voiton Sinin kanssa ja Nerakin kävi vähän auttamassa. Heti alkuun, ennen kuin kaikki ehtivät kysyä. Sini on 10vuotta, pikkusiskoni ja ratsastanut todella epäsäännööllisesti kolme vuotiaasta asti. Nerea 5vuotias serkkumme, joka asuu Espanjassa, mutta puhuu ihan sujuvaa suomea.

 Nerea kipusi ensin kaikkien yllätykseksi Voiton selkään! Vaikka jännittikin hirveesti ja piti pitää koko ajan serkun kädestä, meni Voitolla ratsastus oikein hyvin. Voittokin käveli tosi hitaasti ja rauhallisesti, ihan kuin olisi tajunnut, että selässä on joku pikkunen.

Sini kirjoitteli näin ratsastuksista: Ratsastin tänään voitolla. Harjasin Tiian kanssa Voiton ja Pinja ja Nerea lillin. Kun oli harjattu ja varusteet päällä lähdettiin kentälle. Kävelin aluksi pitkin ohjin molempiin suuntiin muutaman kierroksen. Voittoa sai ohjattua paljon paremmin pohkeilla kuin ohjilla. Sitten otin ohjat ja aloin ravaamaan isolla pääty ympyrällä. Ravissa oli vaikeaa asettaa ja samaan aikaan katsoa ettei voitti mene minne sattuu. Muutaman kierroksen jälkeen alkoi menemään paremmin. kädet pysyivät paremmin paikoillaan ja kantapäät alhaalla. Minulla oli jo tosi kuuma joten sain kävellä hetken pitkinohjin. Kun olin levähtänyt hyvin niin aloin tekemään kahdeksikkoa ravissa. Meni muuten todella hyvin, mutta Voitto ei oikein halunnut ohjaantua.

Sitten laukkasin muutaman kierroksen molempiin suuntiin. Voitolla on vähän isompi laukka kuin Lillillä niin siinä oli vaikea pysyä ja jalustimet meinasivat tippua koko ajan. nerea ratsaasti lillillä niin minä kävelin loppukäynnit sillä aikaa. Mentiin viellä Nerean ratsastamisen jälkeen sokerille pihaan.

Nerea ei olisi millään malttanut odottaa, milloin olisi vuoro ratsastaa Lillillä. Esteen alta kuului koko ajan huuto "Milloin on minun vuoro?" "Joko Pinja lopettaa?" "Minkä kokoisia esteitä Sini laukkaa?"

 Sinillä sujui ratsastukset tosi hyvin. Voitto kulki välillä niin nätisti kaula pyöreänä, että oli selvästi tyytyväinen. Seuraava iso juttu mitä lähdetään ihan kunnolla korjaamaan pois, on tuo kantapää. Nyt kun heppa on hallinnassa ja menee suurin piirtein sinne minne kuski haluaa, niin on hyvä alkaa korjaamaan virheitä. Suurimmasta pieninpään. Pitää muistaa aina että itsekkin on vaikea korjata montaa virhettä istunnasta samaa aikaa pois, joten vielä vaikeampaa se on varmasti nuoremmille ja vähemmän ratsastaneille. Siksi on turha näin alkuvaiheessa korjata kaikkia virheitä koko ajan, panostetaan yhteen ja isoimpaan virheeseen, jota korjataan sitten sitäkin tehokkaammin pois.
 

 Lupasin esitellä Sinin ratsastuskoulukortin ja tässä se onkin sisältä päin.

 Nerea oli piirtänyt serkuille tälläiset heppakuvat. Niin ihanat!!