Kouluvalmennus ja hokkiongelmia

Moikka! Lupailin teille viikolla jonkinlaista kuvapostausta tältä viikonlopulta, mutta joudun valitettavasti syömään sanani. Meillä on nimittäin sellanen tilanne, että hevoset eivät pääse tallista liikkumaan kuin tarhaan ja ihan oven lähelle ajettuun traikkuun, koska niillä ei ole hokkeja. Tai eilisestä illasta lähtien niillä on ollut takasissa kannoilla hokit, mutta ne ei kuitenkaan estä etujalkoja liusumasta joka suuntaan.

Tallin edustalla on ajeltu viikonlopun aikana paljon koneilla ja tiedätte varmaan miten liukasta kovaksi tamppautunut lumi on. Ei meinaa itsekkään selvitä pystyssä talliin, joten turha kuvitella, että hevoset selviäisivät. Varsinkin kun Voitto on sellanen tohelo, että olen monesti pelästynyt viikonlopun aikana että nyt se kaatuu. Me ei siis oikeasti päästä hevosten kanssa tarhoja kauemmaksi ennen keskiviikkoa tai lumien/jään sulamista. Kengittäjän onneksi pitäisi tulla silloin keskiviikkona, joten sen jälkeen päästään taas liikkuttamaan heppoja myös kotona.

Hevosille oli varmuuden vuoksi laitettu viime kengityksessä kengät, joihin saa kantahokit. Pinjan kanssa eilen illalla niitä sitten ährättiin vaikka kuinka kauan, mutta ei saatu ne kun molemmille hepoille takasiin. Etukengät olivat niin kuluneet, että hokkia eikä kierteiden avaajaa saanut pyöritettyä loppuun asti. Onhan ne hokit takasissa paremmat kuin ei mitään, mutta silti. Käytiin kuitenkin sekä eilen että tänään maneesilla kouluvalmennuksessa eli treenattu ollaan kaikesta huolimatta. Kerron nyt lauantain valmennuksesta ja seuraavassa postauksessa sitten sunnuntaista.

 Voitto oli onnistunut kärryssä puuhailemaan alaturpiksen tuohon... Tänään se sitten puuhaili  suitset (jälleen) rikki, mutta siitä lisää huomenna.

Oltiin Pinjan kanssa tunnilla kahdestaan, joten saatiin tosiaankin koko ajan palautetta ja neuvoja. Voitto oli alkuun melko jäykkä ja juminen, joten verkattiin huolella ja rauhassa, jotta paikat aukeaisivat ennen varsinaista työskentelyä. Vaikka viikolla pääsikin ratsastamaan maastossa ihan hyvin ja kentällä käynnissä ihan ok, oli heppa jumissa maastoiltun, käynti työskentelyn päivien ja yhden vapaan jälkeen. Perjantaina tosiaan ei saatu liukkauden vuoksi hevosia tarhoja pidemmälle kävelylle, joten ohjelmassa oli silloin pelkkää kävelytystä. Sinänsä vähän harmi, koska osa valmennusajasta meni vähän hukkaan kun piti aloitella niin varovaisesti.

Kaikissa askellajeissa hölköttelyn jälkeen tultiin väistöjä, jotka eivät näy videolla. Muut tehtävät näkyvätkin sitten hyvin videolta. Mun ryhti oli parantunut hiukan, mutta katse laahailee edelleen niskassa ja mun pää on vähän ryhditön. Väistöissä olikin hyvä, kun piti kääntyä aina lamppurivin kohdalta pituushalkaisijalle. Eikä sitä lamppuriviä katossa nähnyt, jos ei katsonut ylös. Voitto oli melko kiva ratsastaa koko treenin ajan, tietysti kun se sai luvan kanssa pysyä enemmän omalla mukavuusaluellaan oli meillä molemmilla helpompaa. Mä sain silti tehdä töitä oman istuntani kanssa. Leuka ylös, pää taakse, lapaluut yhteen, kyynärpäät kylkiin, nyrkit kiinni ja pystyyn jne.

Linkki videoon

Parhaiten mielestäni onnistui väistöjen jälkeen tehty harjoitus, jota tultiin parin käynti kierroksen jälkeen ravissa. Videon alussa näkyykin monta pätkää tästä tehtävästä. Uuden Olympukselta saadun mikin ansiosta kuulette valmentajan kommentitkin paremmin kuin aikaisemmin, eikä kameran tarkennusäänikään enää kuulu taustalla. Huomaistteko eron? En kovin yksityiskohtaisesti siis lähde selittämään, kun videolta näette ja kuulette.

Loppuun tultiin vielä siirtymisiä ympyrällä. Apuna käytettiin pientä käyntivolttia, jolle käännyttiin heti siirtymisessä ja jolta nostettiin laukka uudestaan. Minä vaan olin vähän liian hidas ja tajusin vasta lopussa, että tosiaan siirtymisen aikana jo käännytään voltillem vaikka ei oltaisikaan vielä ihan käynnissä. Nostot olivat melko hyviä, mutta siirtymisissä olin vähän liian hidas ja lepsu. Mun täytyy myös opetella valmistelemaan paremmin siirtymiset, jotta heppakin sitten voi reagoida nopeammin. Siirtymisiä pitää siis treenailla seuraavan kerran itsenäisestikkin.

 Valmennuksen jälkeen Pinja ratsasti vielä Lillin, joten me hoidettiin äidin kanssa Pinjan ratsu Jaakko sekä Voitto pois. Voitto pääsi Jaakon jälkeen myös solariumin alle, joss harjailin ja laitoin kylmät. Vaikka treeni ei kovin raskas ollutkaan, koitan kylmäillä estevalmennusten lisäksi aina kun siihen vaan on aikaa. 

Me lastattiin Voitto kaikki hommat tehtyämme koppiin tallin pihassa ja ajettiin maneesille (matka ei siis tosiaan ole pitkä, mutta ajateltiin sen kuitenkin nopeuttavan). No, se ei ehkä ollut kovin hyvä idea sillä Voitto hirnui ja riehui kärryssä Lillin ollessa maneesissa vielä loppukäynneillä. Yleensä Lilli on näistä kahdesta se läheisriippuvainen, mutta nyt Voitto kyllä näytti ihan uusia piirteitä. Kotiin päästyä vierähti tallissa vielä jokunen hetki karsinoiden siivouksessa ja hokkien virityksessä.