Onnistunut Sannan valmennus

Moikka! Tiistaina oli jälleen Sanna Backlundin valmennus. Valmennusta edeltävä kotivalmennus Terhin kanssa sujui hyvin, joten vähän jännitti miten nyt käy. Olin edellisenä päivänä tehnyt vähän normaalista poikkeavia liikkeitä salilla kolmen kilsan lenkin jälkeen ja mun jalat olivat oikeasti aivan järkyttävän kipeät valmennuspäivänä. Jo ekan askelkyykky sarjan aikana lihaksiin koski lenkin jäljiltä, joten en edes tehnyt toista sarjaa loppuun ja aamulla tuskin pääsin nousemaan sängystä kun takareidet, polven yläosa ja pakarat olivat niin kipeät. Siinä vaiheessa ajattelin, että nyt jos mennään valmennuksessa ilman jalustimia tai vaikka harjotellaan kevyessä istunnassa jotain niin en ihan oikeasti pysty ratsastamaan. 

Valmennus alkoi neljältä, joten jouduin lähtemään koulusta vähän aikaisemmin eikä Pinja päässyt mukaan. Oltiin onneksi saatu järjestettyä Lillille karsinapaikka Keskimäeltä ja matkalla pudotettiinkin poni sinne. Voiton kanssa sitten jatkettiin kohti TK:ta, joka on siis se paikka missä Terhinkin kanssa aina hypätään eli meille oikeastaan melkein kotimaneesi.

Maneesissa odotti yllätyksenä erilaisia jumppatehtäviä, viime aikoina ollaan menty oikeastaan aina rataa, joten oli ihan kiva mennä välillä vähän erilaistakin. Talvikaudellahan muutenkin yleensä ollaan tehty vähän erityyppisiä tehtäviä ratatreenin lisäksi. Tehtävät näytti epäilyttävästi sille, että saatteittaisi vaikka heittää ne jalkkarit pois... Onneksi edeltävää ryhmää katsoessa selvisi, että näin ei taideta tehdä. Sain huokaista helpotuksesta, tavallisesta valmennuksesta kyllä tiesin kipeine lihaksenikin selviävän.

Kenttä oli jo jäässä, joten verkkaamaan ei etukäteen päässyt. Mun verkat jäikin melko lyhyeksi sitten vihdoin kun maneesiin päästiin. Nykyään annan Voiton hölkötellä ensin ravissa ja laukassa tosi rennosti, jotta lihakset lämpiäisivät ja sen jälkeen vasta alan työstämään normaaliin tapaan. En tiedä miten 15 minuutin maneesikisaverkka tulee oikeen meille riittämään talvikisoissa. Täällä päin kun melkein kaikilla talleilla on vain yksi maneesi, joten verkka-aika on rajallinen.

linkki videoon

Aloitettiin kuitenkin sileän tehtävillä, joten vähän kesken jäänyt verkka ei haitannut. Videolta näkyy hyvin millaista tehtävää tultiin. Siirtymisiä uran sisäpuolella, ilman seinän antamaa tukea. Välillä tehtiin kaksi siirtymistä raviin ja välissä sitten nostettiin aina toinen laukka, toisella sivulla tehtiin kavalettien ympärille kiemuraa, jossa vaihdeltiin laukkoja. Mä sain palautetta vinoudesta ja käsien asennosta, joka on nyt viime aikoina huonontunut jostain syystä. Lisäksi vaihtoja pitäisi ajatella enemmän eteen eikä ylöspäin, joten paljon korjattavaa sileällä varsinkin. Mutta toisaalta parempi niin, sielällä kun voi harjoitella huomattavasti useammin kun esteill!

Sileän tehtävän jälkeen tultiin kiemurrellen pitkällä sivulla olevat neljä kavalettia, joihin piti ottaa kolme laukkaa väliin. Kolme oli melko kontrollissa ja ekalla kerralla mokasinkin toisessa välissä tulemalla kahdella. Se olikin päivän ainoa kunnollinen moka. Tehtävä näytti vaikealle edellistä ryhmää katsoessani, mutta se olikin lopulta yllättävän helppo. Tultiin kerran välit myös kahdella laukalla, mutta se oli kuulemma niin helppoa että jatkettiin kolmella laukalla lopputreenin ajan.

Kavalettien jälkeen tultiin linjalla kontrolliharjoitusta. Video muuttui jostain syystä melko tummaksi, mutta toivottavasti saatte kuitenkin selvää. Keskellä linjaa oli puomikasa, joka piti ylittää käynnissä. Pari ekaa kertaa Voitto oli melko vahva, mutta sitten se tuli takaisin oikeasti tosi kivan tuntuisesti! Kun hepat oli saatu toimimaan käyntiin siirtymisillä tultiin linjaa ihan suoraan. Puomi oli apuna välissä, jotta saataisi hyvin tasapainotettua ja sitten taas hellitettyä kohti estettä.

Sanna käski käyttää vähän pohjetta myös ponnistuksessa, jotta Voitto hyppäisi terävämmin. Linjan jälkeen tultiin pituushalkaisijalla olevaa jumppaa, jossa hepalle annettiin melko vapaat kädet toimia. Tämän jälkeen tultiin pieni radan pätkä, jossa mukana olivat kaikki tunnin aikana tehdyt elementit molemmista suunnista. Rata sujui oikeasti tosi hyvin! Viimeisen linjan jouduin korjaamaan, kun en ottanut kiinni tarpeeksi ja laskeuduttiin liikaa oikealle. Selkään en tätä tunne ja kuulin olevinaan Sannan sanovan, että laskeudutaan liikaa vasemmalle, joten korjasin sitten oikealle seuraavalla kerralla vielä enemmän... Videolta kyllä huomasin, että Voitto laskeutuu tosi paljon enemmän oikealle mitä ponnistuspaikka oli. 

Valmennus sujui kuitenkin kaikin puolin hyvin. Saatiin korjattavaa kotitreeneihin ja varsinkin sileän treeneihin, mutta myös kehuja, että laukka toimii nyt ja Voittokin oli ulospäin kaikinpuolin hyvän näköinen. Mun omaan istuntaan ja varsinkin siihen vakiovirheeseen eli sisäohjassa roikkumiseen pitää nyt erityisesti panostaa.

Terhi hyppäsi yhdellä ratsastettavistaan samassa ryhmässä mun kanssa ja kehuikin tunnin jälkeen, että sekä minä että Voitto mentiin hyvin. Voitto teki kuten pyysin ja itse en tehnyt alun kavalettien jälkeen juuri yhtään virheitä. Iso kiitos tästä edistymisestä kuuluu kyllä Terhille! Kahden onnistuneen estetreenin jälkeen on taas motivaatiota ravata melkein joka päivä maneesilla, toivotaan ettei tämä aktiivinen hevostelu näy koeviikon arvosanoissa... Sanna tulee joulukuun alussa taas Kuopioon, joten siellä sitten taas!