Kuulumisia

Normaalien joulukalenteri postaukset lisäksi lupasin kirjoittaa kuulumispostauksia, joten nyt olisi päiväkirjamaisia merkintöjä kuluneilta päiviltä. Viikon tavoiteena oli tehdä joka päivä, järkevää tehtävää eikä humputella!

LAUANTAI - VASTALAUKKAA

Lauantaina satoi ihanan paljon lunta ja kenttä olikin pitkästä aikaa ratsastuskunnossa. Varmasti yksi parhaimmista pohjista mitä talvella voi olla, sopivasti lunta, ei liukas, eikä kovaksi jäätynyttä lunta. Innostuin sitten menemään ihan kunnolla. Voitolla oli vähän ylimääräistä energiaa, sillä lumiauran ajaessa toista kertaa ohi vedettiin pärkä pukkilaukkaa. Ensimmäisellä kerralla kumpikaan hepoista ei sanonut aurasta mitään, mutta toisella kerralla se oli sitten niin pelottava. Pysyin onneksi kyydissä, sillä ei oltu saatu aidan porttia kiinni sen ollessa niin jäässä. Ravailin ja laukkailin aluksi tapani mukaan päämäärättömästi. Laukan aikana sitten ryhdistäydyin ja aloin tekemään kuvan mukaista tehtävää. Pienet voltit menin myötälaukassa, mutta isomman ympyrän toisen puoliskon vastalaukassa. Voitto puksutti menemään todella hyvin ja ainoastaan yhden kerran, mun huolimattomuudesta johtuen vaihtoi laukan takaisin oikeaksi.

SUNNUNTAI - VÄISTÖJÄ

Sää ei ollutkaan enää tänää ratsastusta ajattellen ihanteellinen, nimittäin lämpötila oli plussan puolella. Tilsoja muodostui kavion pohjaan siis melko helposti. Käynnissä ne haittasivat eniten, kun eivät tippuneet niin nopeasti pois. Ravissa sen sijaan koko tilsoja ei juuri huomannut, niiden lentäessä kavioista melkein heti. Toisena päivänä muistin edelleen itselleni antaman tavoitteen eli tehdä jotakin määrätietoisesti eikä humputella ympäri kenttää. Päätinkin tehdä väistöjä. Aluksi tarkoitus oli tehdä niitä kaikissa askel-lajeissa, mutta tilsojen ja raskaan pohjan takia tein niitä vain käynnissä. Tein väistöjä "tylsästi" uralla sekä pituushalkaisijalta uralle väistättäen. Väistöt sujuivat melko hyvin ja uskon niiden olleen hyvää jumppaa raskaasta lumesta ja paksusta lumikerroksesta johtuen.

Maanantaina Voitto sai viettää vapaapäivää.

 TIISTAI - SIIRTYMISIÄ

 

Meillä oli taas koulusta vapaapäivä, joka meni heppaillessa. Nukuin aamulla pitkään, jonka jälkeen lähdinkin talliin. Irrotin aluksi maahan jäätyneet estetolpat, joka olikin yllättävän nopea homma sillä lämpötila oli plussan puolella. Seuraavaksi siivosin molempien heppojen karsinat ja laitoin Voiton ratsastuskuntoon. Äiti oli juuri imuoimassa tallissa, joten imuroin Voittoakin vähän. Pian on nimitäin klippaus, johon uskon Voiton suhtautuvan rauhallisesti mutta parempi silti vähän totuttaa tuollaiseen hurinaan korvienkin läheltä.

Menin ilman satulaa, koska tämän päivän ohjelmassa oli siirtymiset. Tykkään tehdä siirtymisiä ilman satulaa, sillä silloin istunnan merkitys korostuu. Satulan kanssa ei ainakaan meiltä onnistu pysähdykset joka kerta pelkällä istunnalla, kun taas ilman satulaa mun ei tarvitse muuta käyttääkkään kun istuntaa. Tein huonon pohjan takia siirtymisiä vain ravista käyntiin tai käynnistä pysähdykseen. Voitto tekee siirtymiset pelkällä istunnalla, olen huomannut että istunta on kaikista helpoin saada painavaksi ja heppa pysähtymään. Kun hengittää oikein raskaasti sisään ja sitten ulos, jolloin ainakin Voitto jo pysähtyy.

KESKIVIIKKO - SIIRTYMISET JATKUU..

Keskiviikkona oli ihan lähellä, että koko heppailu meni humputteluksi. Onneksi lopussa ryhdistäydyin ja jatkoin siitä mihin edellisenä päivänä jäätiin eli vuorossa oli siirtymisiä laukasta raviin. Syy miksi meinasi mennä humputteluksi oli ihan ymmärrettävä, hevonen ei toiminut ja itseä väsytti. Verkassa alkoi tulla jo ongelmia kunnollisen peräänannon, rentouden ja taipumisen kanssa, joten jouduin työstämään niitä ihan perusperusjuttuja ympyrällä ja kaarevilla pitkään. Sen jälkeen laukkailin kevyessä istunnassa reippaasti ja hetken sitten enemmän kunnollisesti työskennellen. Laukka toimii meillä lähes poikkeuksetta paremmin kun ravi, joten sen suhteen ei ollut ongelmia. Siirryin käyntiin ja meinasin jo lopettaa, mutta lopulta sain itseni vielä käskettyä hetkeksi hommiin. Tein keskiympyrällä ravi-laukka siirtymisiä. Ensin oikeaan kierrokseen, koska tiesin sen olevan vaikeampi ja niinhän se oli. Oikea kierros on mulle vaikea, koska mun kroppa ei vaan taivu. Olen kokoajan huomaamattani menossa vartalolla vasemmalle, vaikka ollaan menossa oikealle. Tämä tietysti vaikeuttaa Voiton työskentelyä ja näin ollen tulee paljon ristiriitaisia apuja. Olen koittanut korjata ongelmaa nyt sen kunnolla tiedostettuani ja olen huomannut selvän eron. Voitto meinaa välillä kääntyä jopa liian tiukasti, kun korjaan istuntani oikein. On tietysti tottunut, että haritan muuten väärään suuntaan. Tämä istuntavirhe korostuu etenkin laukassa. No, sitten itse tehävään. Aluksi ei meinannut sujua ja jouduin kerran huomauttamaan raipallakin. Olen itse sitä mieltä, että parempi korjata melko nopeasti raipalla mitä jäädä paukuttamaan pohkeilla. Varsinkaan kun mulla ei ollut kannuksia. Isoin ongelma oli rentouden ylläpitäminen. Voitto jännittyi siirtymisissä ja odotti koko ajan ravissa, milloin nostan laukan. Laukassa se kyllä sitten rentoutui nopeasti. Toiseen suuntaan kaikki sujuikin paremmin, kun olin jo saanut perusavut läpi. Siirtymiset olivat rennompia ja nopeampia.