Mamin mussukka - asiaa kurittomuudesta

 Ei se nyt haittaa vaikka se heppa vähän nappaa hihasta kiinni satuloidessa,

eikä sekään ole vaarallista jos se lähtee kävelemään kun olet nousemassa selkään,

siitäkään että laukka nousee vähän viiveellä eikä avut mene läpi vaikka monesti pyytää ei ole haittaa,

porkkanaa kerjätessä kuopiminen on suorastaan söpöä!

Kuulostaako tutulle vai olenko mä ainoa, jota ei haittaa vaikka se oma kullannuppu ei käyttäytyisikään ihan täydellisesti? Toivottavasti saan sanottua asiani nyt kuten mielessäni ajattelen, tälläisissä  asioissa kun tulee helposti väärin ymmärryksiä.
 

Olen kyllä tiennyt jo pitkään, että annan Voitolle vähän liikaa vapauksia enkä ole tarpeeksi vaativa sitä kohtaan. Olen pitkään meinannut kirjoittaa tästä postauksen tosin hieman neutraalimmin ja kertoen, että ei se nyt niin haittaa vaikka ei heppa olisikaan kurissa. Viime aikoina olen pohtinut bloginkin puolella jonkun verran syytä meidän ongelmille ja eilen Sannan valkussa selvisi sitten yksi suuri ongelma, joka on varmasti vaikuttanut vähän kaikkeen. Ongelmat alkavat jo ihan normaaleista arkisista jutuista, siitä miten varustan, talutan tai ratsastan Voittoa kotona. Pahin ongelma on nimenomaan lähtöisin siitä ettei Voitto ole kunnolla "kurissa". Tietenkään se ei ole ainot ongelma, mutta ennen kuin se on korjattu on hankala lähteä korjaamaan mitään muutakaan.

Sanna sanoi, että Voitto pitää saada läpi kunnolla sileällä. Sen pitää tehdä just silloin kun mä pyydän ne asiat mitä maa pyydän, eikä vasta sitten parin askeleen päästä kun sitä huvittaa. Jos Sanna sanoi myös, että tuollainen "tottelemattomuus" voi heijastua jo ihan tallista. Jos asiat ei toimi tallissa tai sileällä, miten niiden voisi olettaa toimivan esteillä? Ja voin itsekkin myöntää, että olen aivan liian lepsu Voitolle niin tallissa kun ratsastuksessakin. Olen tiennyt asian jo jonkun aikaa, mutta kun ei mua loppujen lopuksi haittaa vaikka Voitto lähtee kävelemään ennen kuin olen selässä tai kun se näykkii kun laitan sille loimea. Ei mulla mene hermo vaikkei se mene pohkeesta eteen kun käsken ekan kerran. Ei se kuitenkaan mikään mahdoton ole, joten tuollaiset pikkujutut eivät häiritse kuitenkaan pahasti.

"Minäkö pilalle lellitty? En varmasti!"

 "Me spoiled? Most certainly not!"

Tuollaiset oikeasti huonot ja tyhmät tavat karsitaan nyt siis pois, ratsastuksessa vaadin reaktion ihan heti tai tulee välittömästi huomautus vähän ankarammin. Tarkoitus ei ole missään nimessä alkaa millään tapaa rääkkäämään tai kurittamaan väkivalloin hevosta, mutta eiköhän meidän kaikkien ole kivempaa käsitellä Voittoa ja Voitonkin on varmasti kivempi olla, kun sillä on todella selkeät rajat siinä mitä se saa tehdä. Kun Voitto ei ole kunnolla sitä komennetaan ja kun se taas tekee asiat kuten pyydetään sitä kehutaan. Tärkeimpinä juttuina missä tietynlainen kuri nyt pitää saavuttaa ovat näykkiminen, paikallaan seisominen niin selkään noustessa kun vapaana varustaessa sekä ratsastaessa apujen läpi saaminen kunnolla!!. Kun käsitellessä säännöt ovat selvät ja hevonen kurissa, pitäisi samanlainen kuri sitten saada helposti myös sileällä ja sitten kun avut ja sävelet ovat selvät sileällä, toimivat samat jutut myös esteillä.

 Miksi me ollaan pikkuhiljaa päädytty tällaiseen tilanteeseen? Suuri syy on varmasti se, että kun meille hevoset ovat ennen kaikkea lemmikkejä ei niitä millään raaskisi komentaa. Ei minusta nytkään tunnu kivalle lähteä komentamaan Voittoa, mutta toivotaan, että se oppii nopeasti uudet rajansa. Voitto on kerran päättänyt näykkäistä, eikä sitä ole siitä komennettu, joten se on jatkanut käytöstä. Olisi päästy niin paljon helpommalla kun se komennus ja kielto olisi tullut silloin heti, jolloin ehkä yksi ainoa kerta olisi riittänyt. Nyt yksi kerta ei välttämättä riitäkään. Onneksi Voitto on herkkä hevonen ja sen komentamiseen on aivan hyvin riittänyt vain pieni äänenkorottaminen. 

Pitää nyt kuitenkin lukaista kaapista löytyvät Tuire Kaimion kirja ja vaikka lainata hänen muitaan kirjoja kirjastosta. Sieltä ollaan ennenkin löydetty hyviä tapoja ongelmatilanteissa ja ovat ainakin hevosen kannalta mukavia ja reiluja toimintatapoja.

Ja loppuun totean kaikki vaikuttaa kaikkeen, vaikkei sitä aina tulisi ajatelleeksi.

Hi! This time the text translated by one of my blog reader, thanks to her! We currently have some problems while jumping. At Sanna's coaching we found the root problem. I'm too sentimental. Voitto should react to my directions faster and more precisely. When I give him directions, the response should be immedeat. Things are linked to eachother like chains. "Bad behaviour" is reflected as a bad ability to get through. When this "bad behaviour" is minimalized to a zero, and I get an immedeat response, solving problems will be more effortless.