Tuomaksen valmennuksessa pitkästä aikaa

Moi! Oltiin tämän viikon tiistaina piiitkästä aikaa meitä ennen hyvinkin aktiivisesti valmentaneen Tuomaksen estevalkussa Korholassa. Viime Sannan valmennuksesta tuli läksyksi mennä paljon rataa, ei millään huimilla korkeuksilla vaan melko pienenäkin, että löytyisi sitä rutiinia. Se rutiini on muuten oikeasti hukassa.. Tuli taas huomattua, kun ei äitin sanoja lainaten helpoinkaan tehtävä onnistunut. Oltiin tunnilla kahdestaan kouluvalmentajan kanssa, joka oli ihan kiva kun ei tarvinut odotella niin kauan väleissä omaa vuoroa.

Alkuverkkana mentiin isolla ympyrällä ristikkoa ja parin hypyn jälkeen pystyä. Ne sujuivat hyvin, paikat osuivat kohdalleen ja laukkakin pyöri kivasti. Sitten tultiin tehtävää mikä näkyy allaolevalla videolla. Tarkoituksena oli ottaa väleihin kuusi tai seitsemän laukkaa ja vitsi en osannu yhtään! Meillä kotona, kenttä on sen verran lyhyt ettei koskaan rakenneta noin pitkiä välejä, joten en yhtään osannut ratsastaa. Mulle välit on muutenkin vaikeita arvioida. Kuuden tai seitsemän laukan aikana ehtii tehdä vaikka mitä, seota laskuissa tai keskittyä ihan johonkin muuhun kun laskemiseen. Jouduttiinkin hinkkaamaan pari kertaa ennenkuin onnistui hyvin.

Videollakin on nähtävissä välillä, kuinka Voitto on hankala tuoda tuolle vihreälle okserille. Se teki samaa Sannankin valmennuksessa, punki vastaan minkä pystyi oikealle käännettäessä. Tuomas sitten neuvoi miten mun pitäisi ratsastaa, kääntää vähän pehmeämmin läpi kaarteen ja olla muutenkin hellempi kädellä. Sitten onnistui vähän paremmin! Verkan jälkeen tehtiin rata muistaakseni kolme kertaa, viimeisellä radalla tuli kaksi kieltoa. Toinen oma moka, ei osunut paikka kohdalleen. Mutta toinen oli kyllä Voiton, vaikken yleensä heppaa syytä, ihan hyvä paikka jätin sen ehkä hieman kauas enkä tukenut tarpeeksi jonka takia kielsi vaikka hyvin olisi pystynyt hyppäämään. Ei mitään radikaalia kuitenkaan onneksi.

Kokeiltiin muuten paikkojen arviointiin sellaista, että mun piti laskea kolme laukkaa ennen estettä ääneen 1-2-3. Keskityin niin paljon laskemiseen, etten ratsastanut ollenkaan. Hyvä metodi, muttei sopinut mulle. Yleensä lasken mielessä 1-2-3, mutta jotenkin se ääneen laskeminen oli vaikeampaa :D

 Voitto sai paljon kehuja ja onhan se hieno heppa! Kuitenkin se on melko vaikea tuoda sopivaan paikkaan varsinkin kaarteesta, kun se jää suusta vähän tyhjäksi ja laukkaamaan paikoilleen. Silloin ei voi ratsastaa yleensä kun eteen tai taakse, eikä paikasta tule niin luonteva kun pitäisi. Ihan tottahan tuo on, vaikken ennen ole siihen huomiota kiinittänyt. Nyt pitää yrittää olla kädellä hellempi. Mulla on ollut selkä ja niska varmaan kuukauden jumissa, joten käden yhtäkkinen koveneminen sekä sileällä että esteillä, johtuu varmasti jumista. Seuraavan kerran hypätessä kokeilen mennä Pinjan turvaliivillä, josse vaan mahtuu mulle kun on Pinjallekkin jo melko nafti. Sillä jo valmiiksi kipeytynyt selkä ja niska kipeytyi entistä enemmän jäykästä turvaliivistä. Toi racesafe on nimittäin oikeasti jäykkä kun taas Pinjan Kalle K. ei ole. Jos kelit sallivat hyppään viikonloppuna itsenäisesti rataa, kun sinne kisoihin ei nyt jaksettu lähetä ja miksi lähetä kun kotonakaan ei suju nyt ihan nappiin. Okei on meillä mennyt huonomminkin ja silti ollaan kisattu, mutta nyt mä jään mielummin sunnuntai aamuna makaamaan lämpimien peittojen alle ;)