Kolme rataa

Moi! Eilen eli lauantaina rakensin pienen radan meidän kentälle ja hyppäsin pari rundia itsenäisesti. Verkkasin Voiton melko kevyesti, sillä lämpöasteita oli melko reilusti eikä Voitto ole tuollaiseen lämpöön tottunut. Se hikosikin jo ekojen hyppyjen aikana, kun normaalisti se ei hikoile paljoo edes suhteellisen rankan treenin jälkeen. Voiton kesäkarva on muutenkin paljon aikaisempia vuosia paksumpi, sillä klippauksen jälkeen se ehti kasvattaa karvaa vähän, mutta kaikki ei sitten tippunutkaan sitten karvanlähtöaikaan.

Verkkahypyt otin pituushalkaisijalla olevalle kavaletille, jossa oli tuo musta laatikko alla. Voitto pelkää harvoin mitään erikoisesteitä paljoo, mutta tuo ihan simppeliltä näyttävä laatikko on aina vain niin jännä. Rakennettiin tuollainen, kun Voitto kielsi kerran kisoissa monta kertaa esteelle, jossa oli alla tuollainen. Kotonakin se ottaa yleensä ekan hypyn tuon yli vähän varoen. Kavaletin jälkeen hyppäsin pari kertaa ämpäripystyä ja okseria, jonka jälkeen tulin koko homman ratana.

Radat, joista kerron tarkemmin alempana ovat tällä videolla. Laittakaa laatua mutterista paremmalle!

Ekalla rata alkoi melko jees. Sarjan a-osalle vähän lähelle, mutta siitäkin selvittiin. Punasiniselle okserille tuli kuitenkin kielto, vaikka mä olin ihan varmalla fiiliksellä lähestymässä estettä ja luulin paikankin tulevan kohdalleen. Ei sitten näköjään ollut kun kielleettiin. Rauhallisesti uudestaan ja yli, mutta uusi kielto heti linjan toiselle osalle. Tää oli ihan täysin mun ajattelemattomuusvirhe. Askel oli ihan puolikkaassa, kun jäin vain haahuamaan. Uusi yritys koko linjalle ja pienellä eteen ratsastuksella linja oli hyvä neljä.

Toinen rata alkoi hieman epävarmasti, mutta tällä kertaa Voitto tsemppasi hienosti. Ekalle vähän kaukaa, kuten linjan päässä olevalle okserillekkin. Vihreäkeltaista pystyä lähestyin ihan varmasti ja tiesin, että yli mennään, mutta okserilla olin itse jo varma, että taas tulee kielto. Pohkeet kuitenkin kiinni ja itse ryhdikkäänä, eikä tullut kieltoa! Olin hiukan jäljessä hypyssä, mutta parempi niin sillä jos hyökkään hyppyyn ja könötän kaulalla ennen estettä tulee se kielto melko helposti jos pitäisi hypätä kaukaa. Sarja tuli jälleen hieman liian lähelle, mutta ei silti tuottanut mitään ongelmia. Loppurata sujuikin sitten hyvin.

Kolmannen radan jälkeen mulla oli ihan huippufiilis, sillä Voitto oli todella kiva ratsastaa. Ekan radan se oli melko normaali, mutta toisella ja varsinkin kolmannella radalla huomasi miten kivaa tää touhu oli senkin mielestä! Suurin moka radalla oli ämpäripystyä lähestyessä ristilaukka. Tunsin kyllä, että laukka oli ristillä, mutten tehnyt hirveästi sen korjaamiseksi hommia vaan pyrin vain säilyttämään sopivan temmon. Vikalla radalla onnistuin ratsastamaan sarjallekkin hyvän paikan.

Oli positiivistä, että alun mokailun jälkeen päästiin kunnolla vauhtiin ja hommat alko sujumaan. Heppa oli pirteä ja kuskillakin oli ainakin välillä jotain ajatusta tekemisissä. Pinja huuteli apuna välejä ja sitä, että muistasin pitää pohkeen takana ja kiinni myös esteiden välillä. Ihan hyvällä fiiliksellä siis huomiseen Sannan valmennukseen.