Eihän se kovin hyvin mennyt

 
Moikka! Nyt on viimeinen kisapäivä takana. Valitettavasti yhtä kehnolla tuloksella, kun edellisenäkin päivänä. Silti olen tyytyväisempi tämän päivän rataan, mitä edelliseen hylkyyn. Tämäkin postaus toteutettu yhteistyössä Team Eurohorsesin kanssa, iso kiitos heille, kun mahdollistivat tälläiselle tavisratsukolle noin hienon kisareissun. Oli ihan mahtava viikonloppu! Mutta kuten tuloksista olette huomanneet treenaamista pitää jatkaa entistäkin ahkerammin. Kaikki lukijat eivät tunnu ymmärtävän sitä, että tämä esteratsastus on mulle ihan täysin harrastus. Mulla ei ole tavoitteena päästä huipulle. Tietysti haluaisin hypätä isompia luokkia ja kehittyä niin pitkälle kun mahdollista, mutta ei mulle ole maailman loppu vaikka kierrettäisikin näitä matalia luokkia ok-tuloksilla jatkossakin. Positiivistä on kuitenkin ollut se, että nyt ollaan mielestäni treeneissä päästy eteenpäin melko hyvää vauhtia. Nyt tarvitaan vaan treeniä lisää ja sitä kisarutiinia, jota ei saa kuin kisaamalla.

 Lentokoneet meni melko matalalta kisapaikan yltä!

Viikonlopun saldo ei tosiaan ole kovin imarteleva. Perjantain 90cm warm upista 4vp pudotuksesta, lauantaina 90cm kiellettiin ulos neloselta ja tänään sunnuntaina 100cm luokassa kiellettiin ulos seiskalta. Lauantain rataan olin kaikista tyytymättömin, tänään sain verkattua paljon paremmin ja ratsastettua radallakin hyviä pätkiä. Vähän harmittaa, mutta pitää ottaa huomioon, että tuolla menestyksellähän me ollaan treeneissäkin menty. Kieltoja tulee aina hyvien pätkien sekaan.

Nurmi toi myös omaa haastettaan. Voitto löi todella pahasti lähes jokaisella askeleella käynnissä ja välillä ravissakin takajalkoja yhteen. Nurmi+hokit olivat tähän varmasti syyllinen, sillä tuollaista kopsetta en ole koskaan kotona kuullut. Ostettiin eilen sitten bootsit takasiin, joita käytettiin aina kävellessä. Voitto ei oikein niistä pitänyt ja potkujalka olikin vähän herkässä ne jalassa, joten en uskaltanut kylmiltään lähteä niiden kanssa hyppäämään. Laukassahan en onneksi kopsetta kuullut. Hokit purivat kuivaan nurmeen ilmeisesti hyvin, sillä Voitto otti puomeja varmaan saman verran viikonlopun aikana, mitä tähän asti koko meidän kanssa koetun kisauran aikana. Se ei normaalisti koskaan pudota, mutta tänään taisi kaksi puomia lähteä matkaan. Olihan ne minun mokia, mutta yleensä jos moka on niin pieni, että Voitto hyppää, se kyllä nostelee jalkoja kunnolla.

Tultiin tänään kisapaikalle vähän ennen kahtatoista. Katseltiin monta tuntia muiden ratsastusta, käytiin ostamassa savea kylmäykseen ja hengailtiin Voiton kanssa. Mun luokan piti alkaa klo. 15.15, mutta se onneksi aikaistui vähän. Ei haitannut yhtään, päästiimpä nopeammin kotimatkalle. Tänään siis panostin paremmin verkkaan. Pyrin laukkaamaan energistä, mutta lyhyttä laukkaa. Verkkahypyt onnistuivat ihan jees, muutama vähän kaukaa ja yksi vähän läheltä. Ehdin hetken ennen suoritusta huilatakkin.

Radalla otin heti hyvän laukan. Onneksi, sillä Voitto mutkitteli ja katsoi vähän ykköstä, vaikka se oli aivan tavallinen puomieste. Seuraavana Valkea Hööks-portillinen este, jota Voitto olisi voinut kytätä. Ratsastin siihen siis erityisen huolellisesti. Kaareva linja okserille, jossa ajoin Voiton hiukan liian lähelle ja matkaan tarttui puomi. Seuraavana oli vuorossa suhteutettu linja pystyltä sarjalle. Tätä jännitin, sillä eilen olin mokannut ihan täysin suhteutetun linjan. Jenni oli onneksi mua vähän koutsaamassa, sillä harkitsin jo vakavasti yhden extra-askeleen ottamista linjalle. Jenni oli kerran jo linjan mennyt ja sanoi, että ehdottomasti kuudella. Kuusi laukkaa olikin melko hyvä kun ratsastin vähän eteen välissä. Sarjan jälkeen käännös pystylle. Tässä vaiheessa huokasin helpoituksesta ja ajatukseni ehkä pääsi vähän karkaamaan, sillä seuraavalle pystylle melko pohjaan ja jo toinen puomi. Pystyltä kaareva okserille. Kaareva tuntui jotekin hankalalta jo radan kävelyssä, sillä tuo suunta on meille molemmille vaikeampi. No kieltohan sieltä tuli. En oikein tiedä mikä meni pieleen, mutta paikka ei sopinut. Videolta kun katsoin nypin laukkaa ehkä vähän liikaa pois. Kiellon jälkeen olisi pitänyt rauhoittaa tilanne, kuten treeneissäkin tehdään ja lähestyä ehkä hiukan pidemmällä tiellä. Uusi kielto ja näin jälleen hylky. Hyppäsin esteen vielä kerran, paikka oli huono, mutta yli mentiin.

Linkki videoon

Mullahan oli jokin aika sitten treenissäkin paha tapa yhden kiellon jälkeen hämmentyä ja lamaantua, silloin kieltoja tuli yhden virheen jälkeen useita. Treeneissä näin ei nykyään enää onneksi kovin usein käy, mutta kisoissa näköjään lähes poikkeuksetta en saa kunnolla nollattua tilannetta ja mokaan uudestaan.

Nyt olette saaneet lukea turhaa selityksiä siitä miksi ei onnistunut. Jotkut kommentoijat ovat todenneet, että selittelen vain täällä syitä miksi ei onnistu, mutta oikeasti en vain osaa. Tottahan se on, mutta minkälainen postaus tästäkin tulisi ilman "analysointia". En mä näin perusteellisesti miettisi tai selittelisi, jos en tänne blogiin kirjoittaisi.

 Videopostaus kisoista tulee ihan lähipäivinä, kuten postaus ratsastajien kisavarusteistakin. Sitten kisajutut on tältä erää ohi. Tiistaina alkaa koulukin ja Voitto saa näillä näkymin pitää hypputaukoa, sillä 18.8 sillä on aika Tampereen hevosklinikalle. Mua vähän jännittää löytyykö sieltä jotain, onko irtopalan aiheuttamat hyvin pienet tuhot levinneet tai jotain muuta vastaavaa. Tieto lisää tuskaa.. Nyt se on ollut, luojan kiitos, puhdas ja terve jo hyvän aikaa. Voiton jalkojen piikityskin alkaa olemaan näillä viikoilla. On kuitenkin hyvä käydä tsekkaamassa jos eläinlääkäri löytää jotain alkavaa ongelmaa, jolloin vika voidaan mahdollisesti korjata jo ennen sen näkymistä ulospäin. Samalla hepat raspataan, rokotetaan ja mahdollisesti Voiton jalat piikitetään. Puoli vuotta on nimittäin pikku hiljaa edellisestä jalkojen hoidosta kulunut ja Voitto on yleensä ollut vähän huonompi (eli kiellellyt) aina ennen piikityksiä. Eläinlääkäri kuitenkin sitten arvioi minkälaisella hoidolla jatketaan, nyt Voittoa on siis piikitetty puolen vuoden välein ns. jälkihoitona irtopalaleukkaukseen.

Kokeiltiin savella kylmäämistä!